Starsky 347 stroker moottoriremontti

[starsky]

Tää on kyllä hienoa että jotkut ovat näin perusteellisia koneenrakennuksen opettelijoita, musta ittestä ei tohon hommaan olisi. Isot propsit sulle, Starsky

Kiitosta, katsotaan miten tämä toinen koneenrakennuskerta onnistuu ja jos ei onnistu, niin tehdään kunnes alkaa onnistua. Toivon, että oma tuhertaminen innostaisi muitakin kokeilemaan rakentelupuuhia. Paljonhan meillä onkin jo kerhossa omatoimirakentajia, mutta varmaan on monia, joilla on kynnys hommaan. Itse satun tykkäämään tuolla tallissa tuhraamisesta. Tallin ovessakin on vaimon (taisi olla 40v synttärilahja) lahjaksi antama kyltti "Isän puuhapaja, kaikki korjataan. Avoinna 24h". Oli tuossa vaimolta sarkasmiakin mukana, kun ei ne ihan kaikki jutut ole tuolla korjaantuneet

Offtopic ei hattaa minua yhtään, tähän ketjuun saa ihan rauhassa kirjoitella asiaan liittyvää ja viereen osuvaa. Tämä foorumihan on vähän kuin FMOC:n oma talli, jossa voi notkua seuraamassa projektien etenemisiä ja heitellä kommentteja kuin oltaisiin fyysisesti samassa tilassa.

Mukava kuulla näistä murheettomista ajokausistakin ja hyvin rakennetuista moottoreista, lisää uskoa onnistumiseen omassa remontissa.

[starsky]

Tuo päittäislaakeroinnin jatkuva kuormitus automaattivaihteisessa kokoonpanossa oli minulle uusi juttu, mutta onkin vähän ajateltuna aika selkeä:

http://www.4secondsflat.com/Thrust_bear ... lures.html

Turbiinin vaihdelaatikon pään reikä toimii hydraulisen männän tavoin ja painattaa koko ajan kampiakselin takapäätä ja sitä kautta tukilaakerin takapuolelle kohdistuu voima. Jos tuohon tulee lisänä epätasainen/naarmuinen kampiakselin kaulan sivuosa, niin tukilaakerin kuluminen on vääjäämätöntä.

[starsky]

Dampperin irroitus-/asennustyökalu on ollut jo pari kertaa itsellä käytössä aikaisemmin ja yksi Chevyn dampperikin on sillä kiinnitetty. Arvellutti hankintavaiheessa korkea hinta, että kannattaako hankkia - kyllä kannatti.

Dampperin kaula virheetön:

Ja yksi hyvin pitänyt stefa:

Tässä vanhemmassa -68 lohkossa ei ole jakopäänkopan kohdistukseen minkäänlaisia apuja lohkossa (uudemmissa on ohjurit). Sorvailin kampuran päälle laitettavan ohjausholkin keskittämään jakopäänkopan stefan-kohdan suhteessa kampuran akseliin.

Jotain oli konerempassa onnistunut.

[starsky]

Jakopään ketjun venymämittaus, 8 mm:n pora mahtui väliin. Hylkyraja 1/2" = 12,7 mm

Epäkeskossa samat jäljet mitä oli kun käytettynä sen ostin:

Nokan pituussuuntainen välys 0,16 mm, asennusaikainen mittaus kadonnut.

Suositus 0,001"-0,007" = 0,03-0,18 mm

Nokan thrust plate oli samanlainen kun asennettaessa.

[starsky]

Nokan etummaisessa laakerissa sormin tuntuva mulju:

Itse nokan laakeripinnat virheettämät, kuten etupään pinta:

Jakajan ratas messinkiseosta, joten ei kulumaa myöskään ratasosassa.

Myös itse nokat näyttävät olevan kunnossa, samanlaisia kaikki mitä ao. kuvan:

[starsky]

Runkolaakerit kuvan mukaiset (etupää vasemmalla):

Kampiakselin runkolaakeripinnat (etupää vasemmalla):

Öljynsuodatin on saanut varmaan pidätettyä pahimmat rakeet...

[starsky]

Keskimmäinen runkolaakeri näytti sitten takapuolelta (laatikon puoli) tältä:

Kun etupuoli näytti tältä (jolta näytti toinenkin puoli uutena):

Kampiakselin pinnassa on takapuolella pieni kynnellä tuntuva kehäsuuntainen naarmu:

Muuten tuo pinta vaikutti virheettömältä.

Tuo kulumisen syy pitää jotenkin selvitellä ja eliminoida tai toistunee samanlaisena kasauksen jälkeen.

[Topias74]

Mullahan oli myös tuo vika omassa autossa jäykällä kytkimellä. Päittäisvälystä oli jo melkein 3mm!

[starsky]

Vähän vaikuttas siltä, että joku voima on työntänyt kampiakselia eteenpäin. Eikait laatikko ole pohjannut

Turbiinin vapaa eteentaakse-liike oli 5 mm ennen vetolevyyn kiinnitystä, ei pitäisi pystyä pohjaamaan tuolla pelivaralla.

Automaattilaatikon pohjaamistilanteessa menee ilmeisesti laatikon pumppu minuuteissa ja laatikon toiminnassa ei missään vaiheessa ollut mitään outoa.

Olin lukevinani jostain, että päittäisvälystä ei ole ylikokoina ja kampiakseli menisi sen takia helposti vaihtoon

tuolla oli kyllä juttua tuollaisten ylikokoistenkin laakereiden olemassaolosta:
http://www.4secondsflat.com/Thrust_bear ... lures.html

mutta jos pääsee kampuraan tulemaan päittäislaakeripintaan pahat kulumat, niin halvin tapa taitaa olla korjata vaihtamalla koko kampura.

Monessa muussa autossa päittäisvälys on omana laakerina, ja niissä voidaan käyttää eri materiaalia kytkimen puolella kulumisen keston kannalta.

Clevitilläkin taitaa olla monenlaista laakerisettiä tarjolla. Noissa kovemmista aineista tehdyissä laakereissa on tietysti myös isompi vaara tuhota kampura, jos syytä päittäislaakerin kulumiseen ei löydy ja vaihtaa vaan kovemmasta tavarasta olevan laakeripinnan. Mieluummin uhraa laakerin kun kampuran.

Laatikon jäähdyskiertokaan ei ollut tukossa, joten yksi mahdollinen ylipainemahdollisuus on minusta poissuljettu. Letkut AN6-kokoa ja jäähdytin melko isoilla putkilla.
http://www.mustangclub.fi/board/viewtop ... 85#p106785

Pitää tutkia tuota kampuran pystypintaa loopilla. Automaattilaatikon rakenne aiheuttaa jatkuvan pitkittäispaineen ja noilla kuitenkin ajellaan melko paljon enemmän kuin 600 km ilman kummempia ongelmia päittäisvälyksen suhteen. Jotainhan tässä omassa myllyssä on ollut poikkeavasti. Jos kampuraan on jäänyt vähänkään isompia koneistusjälkiä, niin syö pehmeää laakeriainesta pois tehokkaasti.

Voisiko sitten syynä olla jotenkin heikompi voitelu tuossa takapään pinnassa. Olisiko tuosta linkissäkin mainitusta voitelutehostuskikasta apua?

Koneeseen on tulossa rullanokka, hydrauliset rullanostajat ja full roller keinut, kannattaisko rajoitella öljynpääsyä yläkertaan runkolaakereiden eduksi? Öljypumpuksi tulee vakiovolume pumppu (vakiopumppu piti paineen vakaana kaikissa tilanteissa).

http://www.mustangii.net/forums/topic.a ... C_ID=10502

http://books.google.fi/books?id=mAGbIyo ... ft&f=false

[starsky]

Männät irroitettu kampineen ja pussitettu odottamaan männänpään nokipuhdistusta (Minigrip-pusseja saa monenkokoisina ja kätevä merkata).

Kaikki männät ja laakeripinnat ulkoisesti suunnilleen saman näköisiä.

Kammenpuolen laakeripinta:

vastapuoli:

ja kampuran kaulat:

Nuo kampien pultin voi netistä lukemani perusteella vetää kiinni ensimmäisellä kerralla momenttiavaimella, mutta seuraavilla kerroilla venymämittauksella.

SCAT 8740 ARP 3/8"
http://www.adperformance.com/index.php? ... cts_id=904

3/8" x 1.600" ARP 8740 cap screw 45 ft./lb w/ARP moly (.0047" stretch = 0,12 mm)

[starsky]

Mäntien helmoissa ei näy pahemmin jälkiä:

vaikka sylinterin lohkon ulkopinnan puoleisissa seinämissä pientä jälkeä näkyy:

Männäntapin reiän kohdalle öljyrenkaita tukemaan laitetut renkaat olivat oikeassa paikassa nastan ansiosta:

Muut renkaat olivat pyörineet minne sattuivat alkuperäisestä asettelusta.

[starsky]

Toinen rengas oli kulunut kaikissa männissä vain alareunasta:

Tuo toinen rengas oli pisteellä merkitty ja asensin piste männän laen suuntaan (ylemmässä kompressiorenkaassa ei ollut mitään merkintää). Alareunan kulumisjälki/kiillottuminen selittyy varmaan tuolla 2 asteen kulmalla, josta puhe mm. ao. jutussa ("The second ring actually serves more as an additional oil control ring..."):

http://sealandcylinder.com/2012/12/05/w ... ton-rings/

Millään muulla en ainakaan itse osaa tuota selittää.

Minusta tuo mäntä- ja sylinteripuoli tarvitsee vain puhdistuksen ja voi lyödä kasausvaiheessa uudelleen nippuun ilman laakeriliuskojen vaihtoa tai sylinterinseiniin kajoamista.

[starsky]

Kiitos Kaara taas vinkeistä. Voisiko pyyhkäistä vain moottoriöljyn kanssa 400 hiomapaperilla hieman käsivaralla noista naarmukohdista? Entä jos jättää nuo pienet jäljet täysin koskemattomiksi ja ei tee sylintereille mitään?

Tukilaakeroinnin kulumiseen syitä Clevite/Mahle dokumentissa alkaen sivulta 22:

CEB-1-1208.pdf

(2.63 MiB) Tiedosto ladattu 156 kertaa

edit starsky 021217: Laitettu foorumille koko pdf, koska nettilinkin viittaus kadonnut.

Tuo em. dokumentissakin mainittu tukilaakerin viilauskikka tulee varmaan ainakin tehtyä ja pitää koettaa lisäksi kiillottaa tuota kampiakselin pystypintaa.

Kaikki laakerit (runko, nokka ja kiertokanget) tilattu lohkoon. Ei viitsi tässä vaiheessa enää säästellä muutamia kymppejä.

Kummallinen tärinä oli autossa tietyssä nopeudessa. Noin 80 km/h nopeudessa auto täristi selvästi ja luulen sen johtuvan renkaista. Kardaanikulmat olivat pielessä, mutta säädönkään (perä kallistettu jousen ja perän väliin laitetuilla kolmiopalalla) jälkeen ei tärinä poistunut. Täristi veto päällä ja myös kun 100 km/h nopeudesta laittoi vaihteen vapaalle ja vauhdin hidastuessa alkoi täristää noin 90 nopeudessa, 80 nopeudessa tärinä suurimmillaan ja vaimeni sitten pois noin 70 nopeudessa.

Auto ei tärissyt mitenkään vaihde vapaalla paikalla ollessa moottoria eri nopeuksila pyöritettäessä eikä myöskään kun taka-akseli pukkien päällä renkaat ilmassa kierrätettiin eri nopeuksilla renkaita.

Renkaat on tarkoitus käyttää uudelleen tasapainotuksessa (on sorvatut soviterenkaat, eli pitäisi olla navan suhteen keskitetyt) ja josko löytyisi syy tuohon tärinään.

Tämä em. pähkäily pyörii mielessä, että jos sillä olisi kuitenkin yhteyttä tukilaakerin kulumiseen.

Tuntuu kyllä, että jos turbiini olisi jotenkin mukana aiheuttamassa tärinä/kulumisongelmia, niin laatikon pumpun pitäisi kait olla täysin rikki ja kyllä kai auto tärisisi vapaalla kierrätettäessä.

[starsky]

Kuitenkaan tollasenaan ei kannata sylintereitä jättää, kun männät on kerran pois reiistä. Moottoriöljy käy hyvin tuossa tapauksessa.

Tuollaisella hoonauslaitteella hoidellaan homma. Tässä tapauksessa noita uskaltanee käyttää, kun sylinterit ovat koneistamon hoonauslaitteen jäljiltä vielä varmaan melko pyöreät. Normaalissa koneremontissa noista ei kait ole suurta hyötyä, kun eivät poista sylinterissä olevaa soikeutta.

Poraus on 030 ja viime purussa laitoin lohkon koneistamoon sylintereiden yläreunassa olevan pienen korokkeen poistoa varten ja hoitelivat homman hyvin. Keikan jälkeen poraus on kuitenkin hieman yli tuon 030, joten haluaisi välttää turhaa aineen poistoa.

[tomeri]

Kummallinen tärinä oli autossa tietyssä nopeudessa. Noin 80 km/h nopeudessa auto täristi selvästi ja luulen sen johtuvan renkaista. Kardaanikulmat olivat pielessä, mutta säädönkään (perä kallistettu jousen ja perän väliin laitetuilla kolmiopalalla) jälkeen ei tärinä poistunut. Täristi veto päällä ja myös kun 100 km/h nopeudesta laittoi vaihteen vapaalle ja vauhdin hidastuessa alkoi täristää noin 90 nopeudessa, 80 nopeudessa tärinä suurimmillaan ja vaimeni sitten pois noin 70 nopeudessa.

Jos tähän tulee selvyyttä, niin muista jakaa tietoa Olen kuvitellut myöskin, että renkaista tulee juurikin noissa nopeuksissa tärinä ja veto ei tosiaan vaikuta asiaan. Ja manuaali minulla, mutta kovin hyvin osui vaan tuo kuvaus.

Edit: Niin no, manuaalissa ei kai jääkään kuin renkaat tai kardaani vaihtoehdoiksi eli turha postaus