Ford Mustang Owners' Club of Finland (FMOC) ry

SamiM kirjoitti:Pyörät ovat siis puntissaan, mitenkäs asennus autoon. Ovatko vanteet napakeskitteiset vai pulttikeskitteiset?

Tärinä tuli esiin ensimmäisillä koeajoilla moottoritiellä käydessä. Tuon jälkeen sorvasin soviterenkaat ja tärinä oli tuon jälkeen omasta mielestä melko samanlainen Soviterenkaat kyllä helpottavat renkaan asennusta huomattavasti, on heti kohdillaan ja sen kun ruuvaa mutterit/pultit kiinni.

Juke66 kirjoitti:Tohon tärinään vielä sellainen kokemus, että työpaikan n. vuoden vanhasta autosta etsittiin aikoinaan pitkään tärinän lähdettä, joka ilmeni n.90km/h nopeudessa. Syyksi paljastui runkovika/kudosvaurio yhdessä renkaassa. Renkaat käytettiin tasapainotuksessa pariinkin kertaan, mutta niistä ei siellä mitään löytynyt. Vasta pidemmän ajon jälkeen renkaasta rupesi huomaamaan, että se ei kulunut tasaisesti ja siitä tuo vaurio paljastui.

Tuli varmaan taas säästettyä väärässä paikassa noiden kiinakumien kanssa.

Firebolt kirjoitti:Sen lisäks vanne voi olla kiero tai soikee, jolloin sen vielä saa tasapainoon mutta tärinätön siitä ei tuu. Tosin ton huomaa painojen määrästä, eli ilmeisesti on poissuljettu tästä tapauksesta.

Nuo vanteet on kiinassa tehtyjä (vaikka nimi on American racing Torque thrust D ). Renkasliikkeessä kyllä kommentoi jotain melkoisesta heitosta valussa ja huomaa itsekin vanteesta, että ei ihan keskelle ole sattunut valumuotti/koneistus.

Mittasin kyllä heittokellolla vanteen reunasta, että ei ole heittoa kuin jotain millin kymmenyksiä. Koneistuksen läpihän nuo menee, mutta raaka valuaihio kait siinä on lähtötilanteessa.

Joo ei toi vielä tärinää aiheuta, yleensä jonkunverran käytetyissä aluvanteissa vasta alkaa toi kierous oleen ongelmana. Mulla oli ihan silminnähtävästi kiero yks vanne, sain sen kyllä tasapainoon mutta eihän se auta ku rengas vipottaa...

Tää tärinä on mielenkiintoinen ongelma. Mulla esiintyy myös tärinää 80-90 km/hn nopeudessa. Joskus tärinä on hädin tuskin huomattavaa, välistä aivan järjetön värinä. Vanteet on keskitetty keskitysrenkain ja kiristys 2-3 osassa, ristiin. Olen epäillyt myös, tuon johtumista renkaista, mutta selvittely jäänyt aina kun on tullut isompia ... murheita.

Homer65 kirjoitti:Tää tärinä on mielenkiintoinen ongelma. Mulla esiintyy myös tärinää 80-90 km/hn nopeudessa. Joskus tärinä on hädin tuskin huomattavaa, välistä aivan järjetön värinä. Vanteet on keskitetty keskitysrenkain ja kiristys 2-3 osassa, ristiin. Olen epäillyt myös, tuon johtumista renkaista, mutta selvittely jäänyt aina kun on tullut isompia ... murheita.

Joo muuten. Samaa ilmiötä mietiskelin hieman tuolla pidemmällä Botniaringin reissulla. Eli välillä jyrinä vaimeni. Mietin, että voiko eri renkaiden pyörimisasento kullakin hetkellä jotenkin vaikuttaa johonkin harmoonisiin värähtelyihin. Eli jos kaikki renkaat ovat enempi tai vähempi muljullaan, niin sopivassa tilanteessa vahvistavat värähtelyitä ja välillä saattaa vaimentaa kun vatkaavat omissa kulmissaan.

Tätä nimenomaista olen omassa pienessä!?? päässäni kuutioinut, renkaiden keskinäistä suhdetta!

Eihän tuohon auto muu kuin kokeilla alla jotain huippu rengas/vanne settiä jotka varmasti tärinättömät. Itsekin miettinyt monesti että minkälaiset renkaat ja vanteet olis autoon hyvät, no tyyliin sopivat vanhat alut/kromit on kyllä hienot ja aikakauteen sopivat, mutta ei niitä tahdo hyviä löytää. Uudemmat ei ehkä käy autoon niin hyvin silmälle, mutta voi saada jopa värinättömän paketin edullisestikin. Se on vaan se kumpaa arvostaa enemmän, auton ulkonäköä, vai ajettavuutta.

Se tieto lisää taas tuskaa

Mietintämyssy otettu päästä ja tehty seuraavaa:
-Peruttu retrofit rullanostajien tilaus
-Tilattu tehdasuusi Ford 302 rullalohko (nostajiksi tulee hämähäkkimallin normaalit rullanostajat)

Lohko STD-porauksella ja pitäisi olla hoonattu, dekkitasot oikaistu, nokkalaakerit asennettu yms. valmiina vastaanottamaan sisuskalut varastorasvojen poiston jälkeen.

Jollain on vielä kanavia ja saa kaiveltua noita vanhoja lohkoja jostain:

http://en.wikipedia.org/wiki/Ford_Windsor_engine

The last 302 engine was produced for installation in a production vehicle was at Cleveland Engine Plant #1 in December 2000

Lohko saapunee joulukuun loppupuolella Kuopioon.

Vanhan lohkon laitan kiertoon.

Nyt on hyvää aikaa miettiä mm.

-Nykyiset männät IC9922-030 ja lohkoon suoraan sopivat STD-vastaavat painoltaan yms. olisivat IC9922-STD (jolloin ei ehkä tarvitsisi tasapainottaa uudelleen pakettia). Poraus 030 ylikokoon maksaa noin luokkaa saman kuin uudet männät. STD-männät jos hankkisi (olettaen, että lohkoon ei tarvitse tehdä koneistuksia) jäisi vanhat männät varalle jos joskus haluaa porata 030 kokoon. Kumpiko olisi järkevämpää ja miksi (jättää lohko STD-kokoon ja hankkia uudet männät vai porata 030 ylikokoon ja käyttää vanhoja mäntiä)?

-Sylinterihelmoihin pitää snurrata kolot 347 kiertokankien pultteja varten, vaatinee tuon jälkeen lohkon pesun, eli jos lohko käy koneistamolla, niin kannattanee hoidella samassa yhteydessä (vanhan snurrasin itse ennen koneistamolle vientiä).

-Quench-optimointi saattaa vaatia lohkon dekkitason pudotusta jos mäntää ei mene dekkitasoon. Tuo dekin alennus vaatisi tietysti koneistuskeikan.
http://www.fordmuscle.com/archives/2005 ... sNotebook/

-Jotain muuta, jonka vuoksi uusi lohko kannattaisi käyttää koneistamolla?

En ite sitä heti alkais poraamaan, jos siis on siedettävässä kunnossa. Jos koneistus maksaa mäntien hinnan nii hommaat stanu koon männät ja jätät tulevaisuuteen noi ylikokoset. Säästää sit vähän myöhemmin vaikkei heti.

Tämmöinen tuli mieleen, kun kyse mitä ilmeisimmin ns. uudesta "vanhasta" lohkosta. Siis valuosilla on käsittääkseni kummallinen taipumus muokkaantua hiukan mitoiltaan vuosien saatossa ( vaikka lohko olisi 10-20v valmistumisestaan pöydän alla), mm. runkolinja, kansitasot, poraus ym ym. Kannattaisi ainakin tarkastaa kaikki mahdollinen ja melkein mahdotonkin tässä vaiheessa koulutusta .

Samoin tekisin veiveille, että ala ja yläsilmät oikeassa linjassa keskenään ( jos heittoa, laakerit menevät säleiksi hyvinkin nopeasti). Minkäslaiseen ruttuun noilla männillä ja tällä stroukkisetillä mahtanee päästä? Muistelin eräässä pannussa ( 418 cid) tulleen tasapäisillä männänrengasripustimilla jotain 10,9:1 luokkaa. Tässähän ois jopa mahkut tällätä pattimäntää rutun takia ( tietysti nekin taas tuovat lisäkustannusta)

Kumminkin kun tekee moottoria, johon palaa rahaa kohtuullisia summia, mitään ei kannata jättää sattuman varaan. Ja olettamus on kaikkien epäonnistumisien äiti . Ei näitä kuitenkaan voi tehdä liian hyvin kukaan. Joskus voi kyllä saada "työtapaturmana" ihan soivan kiukaan..

porttari kirjoitti:Tämmöinen tuli mieleen, kun kyse mitä ilmeisimmin ns. uudesta "vanhasta" lohkosta. Siis valuosilla on käsittääkseni kummallinen taipumus muokkaantua hiukan mitoiltaan vuosien saatos:) .

Niin, legendan mukaan ne 80-luvun F1 BMW hirviöturbomottien lohkot olivat 1,5 litraisia jostain takapihalta 70-luvulta..

Edellisessä koneremontissa näitä kaikkia tarkistuksia ja koneistuksiin menevää rahanmenoa mietti kuin norsua olohuoneessa, tiesi sen olevan siinä, mutta ei halunnut nähdä ja koetti mielestään poistaa.

Nyt tuota norsua katselee kiinnostuneena ja uusin silmin, mutta vieläkään ei oikein haluaisi (budjetaarisista syistä) ryhtyä mihinkään isoihin juttuihin.

porttari kirjoitti:Minkäslaiseen ruttuun noilla männillä ja tällä stroukkisetillä mahtanee päästä?

Myynti-ilmon mukaan scat 1-94165BE:
9.8:1 w/54cc; 9.2:1 w/58cc; 8.7:1 w/64cc

Laskeskeltuna:
http://www.mustangclub.fi/board/viewtop ... 18#p103229

Staattinen 9,8-10,1

Vanhan lohkon tapauksessa männät kurkkivat 0.006"-0.016" dekin yläpuolella, vaikka dekkitasot oli oikaistu. Kurkkiminen ei ollut edes tasaisesti nousevaa/laskevaa eri puolilla.

Nyt voisi kyllä ihan mitata männänkuopan ja sylinterinkannen palotilan + koettaa saada joka sylinteriin saman staattisen puristussuhteen (vaikka 0,1 sisälle).

Alkaa olla niin monta muuttujaa pelkästään mäntien dekkitasolinjauksessa. Jos haluaa männät samaan korkoon suhteessa dekkitasoon, niin pitää täsmätä kampiakselin laakerilinja suhteessa dekkitasoon, kampuran koneistus kohdillaan, kankien pituudet, männäntapin/männänlaen väli. Kaaran mainitsema mäntien koneistus taitaa olla ainoa vaihtoehto saada tuo onnistumaan (tai kankien/mäntien vaihtelu eri reikiin riippuen mihin korkoon mikäkin asettuu).

kaara91 kirjoitti: Männänrenkaatkin voi laittaa samoin uusiksi vaikka vähän ajettu.

Nuo ollaan vaihtamassa kyllä.

Eikös tää nyt kuitenkin vielä ole aika mieto katukone ja jos ei tuon viime kevään/kesän ajelun yhteydessä ilmennyt muuta, kuin tuo keinuvipuongelma, niin sama kone nippuun ehjillä osilla ja tyytyväisenä heti keväällä Musse liikenteessä? Ajan kanssa hieroo sitten halutessaan toisen koneen auton ollessa koko ajan ajossa. Ja sitten voisi tehdä suoraan jo 351w -pohjaisen 408...427W motin, kun kuitenkin ensimmäisen kesän jälkeen tuo 347 ei enää riitä.

Saahan näihin työnnettyä vaikka miten paljon rahaa, mutta mihin vetää raja "riittävyyden" ja "turhan hifistelyn" välillä. Lienee tässäkin maassa aika monta ylirakennettua konetta, toisaalta myös hölmöyksissä/tietämättömyyttään rikottuja. Eli sieltä vaan pitäisi löytää se itselleen sopiva polku.

Tässähän pikkuhiljaa päästään koneen rakentamisen ytimeen.
Hyvä kone pohjautuu huolella tehtyyn lohkoon, kampiakseliin, kiertokankiin ja mäntiin. Kun tämä paketti on mitoissa, on turvalista edetä projektissa. Tietenkin tässäkin laadukkailla osilla pääse hieman helpommalla. Tuttua on tuo veivien ja mäntien sinksaaminen reiästä toiseen, että löytyisi se oikea pari oikeaan reikään. Tämän jälkeen dekkitason ajaminen oikeaan korkeuteen ja pyörivien tasapainotus.

Ajallisesti tämä on yksi aikaa vaativimmista työvaiheista koneen tekemisen osalta. Kasaamista, mittaamista, tarkastamista, korjaamista lisäksi saattaa joutua juoksemaan koneistamolla tuon tuostakin. Tällä ehkä saadaan aikaan aika tasaisesti ja oikein toimiva perusta koneelle.

Harmittavinta tuossa on se, ettei mikään näy päällepäin, niin kuin auton maalaus, vanteet, leveät renkaat ja ne kromatut pakoputken päät.
Pienet virheet jäävät sopivasti piiloon, eikä suuremmin haittaa menoa, tosin jos maalipintaan tulee naarmu, niin voi kauhistus koko auto on pilalla.

Voi olla, että ajattelen asiaa hieman toisin kuin muut.

Nyt en oikein tiedä miten aloittaisi, Tuo 302TT:n kertoma on niin totta, aika ja raha sanelee aika monen harrastajan harrastustoiminnan laatua, kuin myös itsellä. Mutta on hienoa nähdä kuinka paljon vanhoista moottoreista saakaan irti huolellisella työllä kuten Jyri omasta kilpamoottoristaan. Mutta tottakai noilla kaikilla koneistuksilla ja mittauksilla varmistetaan koneen toimivuus viimeisen päälle, mutta, en tiedä, toimii nuo katumoottorit vähemmälläkin hieromisella. Kaikilla ei ole koneistamoita lähimainkaan, saati sitten osaamista, tai rahaa ostaa se palvelu. Varmaan kannattaa persaukisten (itse kuulun tähän ryhmään) miettiä tarkkaan koko harrastuksen jatkon järkevyyttä.Onhan moottori kumminkin auton sydän, joten onhan se kuitenkin perusmittauksiltaan oltava kunnossa, että on luotettava. Ei niillä muilla niin väliä, eihän sitä maalipinnalla voi ajella! Jos ei ole rahaa ostaa/tehdä asioita kunnolla, niin sitten parempi jättää kokonaan tekemättä.

Jokaisella on oma mielipide varmaan asiaan, tämä on minun. Kiitos ja anteeksi, ei herneitä kellekään. Jokainen tekee kuinka osaa!

En tiedä, taitaa kumminkin enemmän tuolla kylillä LIIKKUA ne autot joita ei "hierota", ja ne toiset seisoo tallissa.