Ford Mustang Owners' Club of Finland (FMOC) ry

jusu kirjoitti:Vastaavia compin vipuja olen laittanu pariin koneeseen ja niissä oli sama vika.Pivotball ei ota kiinni keinun pintaan kiinni kun
muutamasta kohdasta joten lämpöä syntyy pistekuormasta.Ite oon hionu porakoneen ja venttiilihiomatahnan/fareclan avulla pinnat
niin että vivun kuppiin tulee tasainen kiiltävä liukupinta.Jos liukupinta ei ole yhtenäinen ympyrä pääsee öljy raoista läpi
ja pistekohdat on ilman voitelua.

Suunnilleen saman työn tein myös vakio non rail keinujen kanssa ennen kuin asensin ne paikoilleen.
Tosin en kiillottanut pohjia.
Sisäänajossa kuppien pohjalle kasa moly rasvaa, niin että hioutuminen lopullisen muotoon tapahtuisi hallitusti.
Sisään ajon jälkeen tehtiin venttiilien säätö. Noin tunnin dynoajon jälkeen säädöt oli vielä kohdillaan eli erityistä kulumista ei ollut tapahtunut.

Ohessa vielä sivukuva katkenneesta studista analysointia varten.
Studin yläosan paksuus kierteettömästä osasta mitattuna 9,40 mm (kierrekohdasta 9,42 mm) . 3/8 tuumaa = 0,375 tuumaa = 9,525mm.

pivotball reikä 9,55 mm.

Studi jostain syystä alamittainen paksuudeltaan ja kokonaisvälys pivotball/stud välissä 0,15 mm.

Kaaran epäilys piti paikkansa. Tuo pivotball on heilunut tuossa studissa melko paljon ja nitkuttanyt mutterin reunoja vasten. Eipä tajunnut tuota tarkistaa kasatessa. Kaaran mukaan tuo pivotball/studi sovitus pitäisi olla nafti, joka olisikin varmaan toteutunut jos studi olisi oikean paksuinen.

Pitäisikö 3/8 tuuman studi olla tarkalleen 3/8 tuumaa ?

Procomp?
Taitaa kuulua luokkaan älä osta, tai älä osta toista kertaa.
Lienee kuitenkin hieman parempi kuin Proform, älä osta ikinä.

Alkuperäiset koneen omat osat lienee noita molempia selkeästi kestävämpiä.

Usein ihmettelen mikä noihin oikein vetää.
Molempien toimittajien osalta netti on täynnä juttuja ja kuvia kuinka osat hajoaa jo lähes käsiin.

Venttiilikoneisto on osa-alue jossa ei kovin paljoa kannata säästää.

Minä kun olen vähän niin kuin kallistunut Jeseliin päin niin jouduin oikein tutustumaa noihin T&D:n kamoihin.
Hankinnan arvoisia ja hintakin on hieman Jeseliä halvempi.

T&D Machine Sport Comp Shaft Mounted Rocker Arm Kit - SB Ford - 1.60/1.60 Ratio
$875.94
http://www.tdmach.com

VS. Jesel

Jesel Sportsman Series Shaft Rockers KSS-516060, SB Ford - 1.60/1.60 Ratio
$1,100.00
http://www.jesel.com/valvetrain/

VS. Yella Terra

Yella Terra Platinum Twin Shaft Rocker Arm Kit - SB Ford 289-351W - 1.6 Ratio - Fits Brodix, Dart, Edelbrock, Motorsport, Trick Flow Cylinder Heads
$669.94
http://www.yellaterra.com
("Yella Terra Roller Rockers are arguably the strongest aluminum rocker arms in the world.")

Eli vaihtoehtoja kyllä löytyy jos kestävyyttä haluaa.
eikä tuossa vielä kaikki...

Valitettavasti oppirahat maksetaan yleensä kantapään kautta. Itelläni se maksoi joskus -92, +8000 mk. Nykyään maksaisi suunnilleen saman euroissa!! Tsemppiä vaan jälkien korjaamiseen ja auto liikenteeseen.

Yläkertaa sai hieman purettua tänään.

Nyt saattaa siis osa esiin tulevista vaurioista olla niitä 50 km:n ajelun aikana tulleita, jossa kolmonen oli pimennetty irroittamalla toinenkin keinu.

Kuskinpuolen koneistossa näyttäisi öljy kiertäneen ok.
Apukuskinpuolella on reiästä poistuneen nostajan vuoksi katkaissut öljynsyötön 1 ja 2 sylinterin yläkertaan:
Ja pahin vaurio on tullut kuivana kiikumisesta kakosen keinuun, näkyy metallipurua keinun alla:
Se ehtikö puru tuosta alta mihinkään kulkeutua selvinnee kun puretaan lisää konetta.

Työntötangoissa ei näy kummempia kulumisia tai vaurioita. Vaihtoon menevät joka tapauksessa, kun noihinkin jo muodostuu vastinpintojen mukainen kuluma. Huntumainen jälki pinnassa guideplateista, mutta ei tunnu epätasaisuutena.

Keinuissa on eri määrä palanutta öljyä pivotball-kohdalla keinun ulkopinnassa. Tuosta kiinipalaneen öljyn määrästä voinee päätellä aika monen kiikun käyneen kuumana ennen studin katkeamista ja 7 pytyn toinen kiikku oli kerännyt samalla tavalla jo kerroksen pikeä kuin pettänyt kolmosen keinu.

Muutama pivotball on kulunut aivan tasaisesti. Suurin osa on kulunut epätasaisesti. Tasaisesti kuluneissa pivotballeissa on keinuissa vähiten kiinnipalanutta öljyä ulkopinnassa. Jusun ja Mexicon tapa sovittaa pivotball keinuun hiomatahnalla lienee erittäin suositeltava homma tämäntyyppisessä keinumekanismissa.

Vitosen pakoventtiilin pää on saanut jostain siipeensä:
Kaikkien muiden venttiilien päät olivat virheettömässä kunnossa.

Keinun rullassa ei näkynyt mitään jälkiä.

Kansien poiston jälkeen selviää onko männän kanssa ottanut kontaktia vai onko karkaisu unohtunut varren päästä tms.

Jatkuu jonkun päivän kuluttua.

Imusarja poistettu. Kuvassa näkyvä punainen neste on imusarjan ontelosta lipsahtanutta Evans-jäähdytysnestettä.
Pois hypännyt nostaja oli tuossa lepäämässä.

Näyttää siltä, että nostajien reiät eivät ole kärsineet. Kaikki nostajat lähtivät hyvin pois ja olivat melko öljyiset.

Nostajien sylinteripinnassa ei kummempia jälkiä. Nostajapinnassa oli kaikissa ympyrämäinen jälki näkyvissä.

Alla kuva eniten- ja vähiten kuluneesta nostajapinnasta:
Muut jotain noiden väliltä.

Olisko nuo vaan normaalit "wear pattern" kulumisjäljet vai jotain muuta?

Nostajat on järjestyksessä ja tarvittaessa saa laitettua takaisin omiin reikiinsä.

Nostajat on merkiltään ja malliltaan Comp Cams High Energy™ Hydraulic Lifters 832-16 diameter: .875” weight: 105g seat height:2.05”

Pitäisköhän nyt sitten koettaa vielä ajaa tuolla laahurinokalla eteenpäin ja laitella vain sinne yläkertaan uudet studit ja keinut + oikeanpituiset tönärit.

Lisäksi tuo yksi venttiili (jossa ilmeisesti karkaisu jäänyt vajavaiseksi päästä) pitää vaihtaa ja vaihto vaatii kannen irroituksen.

Pitää purkaa seuraavaksi kannet irti ja kurkkia onko ylläpuolelta ongelmia näkyvissä ja seuraavaksi öljypohjaa pois ja miettiä vasta sitten lopulliset korjuu- ja osanvaihtolistat.

On melko pönäkkä tuo oikeanpuoleisin studi. Luulisi pysyvän kiinni, jos kierteelle riittää tavaraa kansissa.

Kannet tuli irroitetua eilen.

Kuvassa sylinterit kuten seisoisi koneen edessä (vasemmalla alhaalla 1 ja oikealla ylhäällä 8 ). Hieman pyyhkäisin noita jo talouspaperilla ennen kuvausta.
Karstoittumista oli ja eniten 8-pytyssä.

Imutiivisteeseen sipaisin silikonia vain vesireikien ympärille. Olisi varmaan pitänyt laittaa hento kerros imureikien ympärillekin, koska tuossa 8-pytyn imukanavassa alaosassa oli hieman öljyä.
Sytytystulpat olivat tämän näköisiä, 8-pytyn tulppa tuo tummin:
8-pytty on minun ymmärtääkseni imupuolelta päässyt ottamaan nostajalaakson kautta ilmaa ja vetänyt samalla öljyä mukanaan. Vuoto ei liene ollut kauhean suuri. Imusarjan tiiviste oli ilman omaa silikonipaksunnosta. Olin jostain selvitellyt, että aina kannattaa laittaa vesikanavien ympärille lisätiivistystä, mutta imukanavat eivät välttämättä tarvitse. Ohje saattoi olla noille tiivisteille, joissa on se apusilikonipiirto jo tiivisteessä mukana.

Muuten kait tulpista ja seosmittarin lukemista päätelleen oli seokset kohdillaan (cruisella oli noin 14,5 ja jäi laihentamissäätö vielä tekemättä).

Karstaa on kuitenkin kaikissa sylintereissä (ei paljoa, mutta kerros kuitenkin ja koneella ajettu 700 km), johtuuko tuo sitten renkaiden sovituksen aikana tapahtuvasta suuremmasta öljynkulutuksesta?

5 pytyn pakoventtiilin pään viilatestin tulos (Kaara, meinasit varmaan tätä viilatestillä? ):
Eipä ole karkaisu onnistunut. Viila puri päähän samalla tavalla kuin normaaliin rautatavaraan.

Korvaava venttiili on edelbrock 9761. Ei sanota suoraan spekseissä ( rpm-kansille ), mutta mitat samat mitä eilen illalla mittailin.

Valve Head Diameter (in): 1.600 in.
Valve Head Diameter (mm): 40.640mm
Undercut Stem: Yes
Swirl-Polished: Yes
Overall Valve Length (in): 4.911 in.
Overall Valve Length (mm): 124.739mm
Valve Stem Diameter (in): 0.341 in.
Valve Stem Diameter (mm): 8.661mm
Valve Material: Stainless steel
Lock Groove Quantity: 1-groove
Lock Groove Style: Conventional
Valve Head Style: Flat

kaara91 kirjoitti:Kyllä just tota. Ainakin alkuperäisessä venttiilissä viilaan tulee raamu ja liukkaalta tuntuu vaikka käytössä oliskin uusi viila. Nuo on varmaan tarkoitettu käytettäväksi niiden nappuloiden kanssa joka tulee siihen venttiilin pään ja keinun väliin.

Muiden venttiilien päässä ei näy mitään painaumia.

http://www.summitracing.com/parts/edl-5025
"stainless steel one-piece valves with hardened valve tips."

En kyllä tiedä olisinko hoksannut tehdä tuota viilatestiä erikseen jokaiselle venttiilinvarren päälle, vaikka olisin purkanut ja testannut kaikki kansien osat ennen käyttöönottoa.

Taitaa vaan olla yksi venttiili päässyt laadunvalvonnan läpi luikertelemaan.

Kesä alkaa olla ohi ja on taas enemmän aikaa puuhastella tallissa.

Toinen kansi tuli purettua.

Venttiilinvarren pään kuvan mukainen kohta näyttää hieman kasvaneen ajossa venttiilien nytkymisessä:
Venttiilin lukot ovat muokanneet tuota reunaa ja kun venttiilit veti pois, niin kaikki venttiilinvarret kalvoivat hieman venttiiliohjurista ainesta mukana nuolen osoittamaan kohtaan. Olisiko tuota terävää reunaa kannattanut hieman hioa esim. Dremelillä ennen venttiilin irroitusta?

Kannattaako hioa nyt kun venttiilit ovat irti, ennen takaisinlaittoa?

Kansissa tiivisteet pureutuneet tiukkaan (Kaara vinkkasikin jo vuosi sitten, että kannattaa uittaa kannentiiviste muistaakseni dieselöljyssä, jotta saa helposti irti. Ajattelin etten joudu remonttihommiin ja tuli laitettua tiiviste kuivana kiinni.)

Hieman lueskelin infoa ja alumiinikansia ei saa mennä raapimaan muulla kuin muovisilla tms. alumiinia vahingoittamattomilla välineillä.

Puhdistamattomassa kannessa tiivistettä:
Esipuhdistettua kannen osaa:

Puhdistetussa kannen osassa näkyy pientä kannentiivisteen painamaa pistemäistä jälkeä. Haitanneeko kasausvaiheessa?

Puhdistusvinkkejä perään tai yv kiitos.

kaara91 kirjoitti:Ei se ollu dieseliä vaan öljyynsekoitettua kupari tai pronssivaseliinia.

Kiitos korjauksesta, ei ollut kovin selkeästi muistissa tuo seos.

kaara91 kirjoitti: Kannnenpahvihan ei ollut palanut, joten pintakin on varmaan ehyt.

Ei ollut vuotoja eikä palamiseen viittaavaa. Pinta näyttää siistiltä lukuunottamatta noita pistemäisiä jälkiä.

Tuli tuossa mieleen, että onko käyttämäsi venajouset riittävän timmit, kun lukkourat ovat eläneet? Tai ovatko ne simmattu liian löysälle. Oletko muuten tutkinut, pitävätkö venttiilit kunnolla näissä kansissa? Meinaan vaan ihan sillä, kun näitä on tullut vastaan koneistuksessa, niin ovat kummasti eläneet käytössä.

Tee valotesti, mikäli jouset ovat irti kansista. Kansi ylöspäin ja venttiili kohtisuoraan osoittamaan mahdollisimman suoraan ja valoa palotilan puolelta. Sitten kurkkimaan kanaviin, paistaako valo. Jos paistaa, niin koneistus kannattaa tehdä, koska istukka ei ole pyöreä, tai se ei ole keskellä.

Täällä tuskin on sallittua laittaa omia yhteystietojaan, varsinkaan kun on yrittäjä, eikä edes kerhon jäsenkään? Mustangit kyllä kiinnostaa aikalailla ja sellainen on toivottavasti vielä omistuksessa lähitulevaisuudessa

"Race kannet" niin myydään mutta ne ei oikeasti ole nähneetkään race kansia. On vaan helppo markkinoida noin noita kansia. Kyllä jokaisen pitäisi ymmärtää, jos kannet maksaa noin $+600 pari ettei niille ole oikeasti juurikaan mitään tehty tai, että ne olisi kalustettu jotenkin järkevästi ja kestävillä osilla. Ei, niin ei ole, jo pelkkä kansien kalustaminen edes kohtuullisilla palikoilla (venttiilit, jouset, lukot, retainerit, sudit, säätölevyt, ohjaimet, ym) ylittä noiden halpatuotanto kansien hinnan jopa moninkertaisesti. Näin se on.

Mutta jos on huonosti pääsyt käymään niin voi viisastua ja korjauttaa kannet sellaisiksi, että ne kestäisi hieman pidempään. Tosin tuolloin on hyväksyttävä oikeiden osien hinta ja työ kustannukset. Tässä tarkkana, ettei sorru kiinalaisiin kopioihin. Oikeissa paikoissa teetetty kansi remontti kannattaa yleensä aina, siellä ei Joe pylväskoneella sorvaile. Koneistamo tai valveutunut osamyyjä pitäisi osata valitsemaan oikenlaiset kalusteet kansiin, ne halvimmat on kai jo testattu. ebay ei vältämättä ole se oikea paikka hankia kalusteita.

Vaihtoehto saattaa olla tai lähitulevaisuus, että ostetaan uudet kanne vanhojen alumiinisten tilalle ja kiertoon tipahtelee kunnostettavia alukansia.

Miten ja mistä on uudet halvat alukannet tehty jos ne ovat edullisemmat kuin vanhojen rautakansien kunnostaminen? Selitys ei ole pelkästään työ kustannukset.