Ford Mustang Owners' Club of Finland (FMOC) ry

Vähän aikaa meni haeskellessa optimi viilaustekniikkaa ja homma alkoi sujua kun asetti renkaan pöydän reunaa vasten oheisen kuvan mukaisesti:
Tuossa asennossa saa hyvin hallittua viilauskulmaa.

Rengas on asetettava sylinteriin mittausta varten mahdollisimman suoraan. Jos rengas on muutamia millejä sopivasti kallellaan, niin rako muuttuu jo 0,05 mm. Kokeilin pari kertaa käyttää mäntää painamiseen, mutta ei saa oikein toistoa tuohon sovitukseen ja uusien mäntien kanssa on aina vaarana, että kohta pyörii lattialla.

Yksi pojistani on ensimmäistä vuotta asentaja-koneistaja linjalla ja sai jo sorvattua mittojen mukaan oheisen renkaanpainimen (näyttää olevan tuollaisia myös myynnissä):
Merge collectorin rakenteluakin pojalle ehdotin, mutta taidot ei vielä riitä. Itsekin totesin olevan sen verran isotöinen, että lykätään suosiolla tulevaisuuteen.

Sitten vaan huolellista viilailua ja rengasta sovitetaan noin 10 kertaa viilausten välissä sylinteriin. Viilantyöntöjä tulee ehkä 40 kpl/rengas (riippuen kuinka kovaa viilaa painaa). Huomasin, että kannattaa 0,30 luiskalla esisovitella rakoon ja kun alkaa mahtua, niin tiuhentaa sovitusvälejä.
2. renkaat viilattu ja 1. renkaista vielä 6 viilaamatta. Lopuksi öljyrenkaiden välyksen tarkistus.

2. renkaat numeroiduissa pussukoissa (sylinterit kyllä niin samankokoisia, että kokeillessa rengasta eri sylintereissä ei tullut luiskamittavälin (0,05 mm) eroja.

Rakomitoiksi tulee loppujen lopuksi (juteltu vielä yhden konesepän kanssa asiasta ja nämä mitat ovat toimineet hyvin):
1. rengas 0,40 mm
2. rengas 0,40 mm
öljyrenkaat 0,40 mm

Viilaustunteja takana ehkä yhteensä parisen tuntia ja jokainen rengas on helpompi viilailla kuin edellinen.

Nuo terävät nurkat renkaan päistä pyyhkäisen lopuksi hienolla käsihiomakivellä. 2. renkaat kävin jo kivellä viilauksen jälkeen läpi.

kiertokankien pultinpäille tehty tilaa koloamalla sylintereiden alareunaa.

Kolojen paikan sai haettua pelkällä kiertokangen alaosalla:
Ja kolottuna:

Kampiakselin kaulojen heitto mitattu lohkossa (vain 1. ja 5. laakeriliuska paikalla) ja on alle 0,02 mm. Tukilaakeripinnan heitto mitattu sorvin kärkien välissä ja on 0,01mm.

Tukilaakeripinnan laatua peilattu valoa vasten ja näkyy aivan aavistus hionnasta jäänyttä jälkeä:
Pyöritetty kampiakselia myötäpäivään ja vesihiomapaperilla karkeus 2000 pyyhkäisty peukalopainatuksella pintaa, ei vaikuttanut jälkiin. Ei tuossa pinnassa muutenkaan näe tai tunne mitään, vain tuo valolla peilaaminen tuo noita jälkiä näkyviin.

3. tukilaakeripukki kuivana momenttiin ja kampiakselin pitkittäisvälys mitattu: 0,10 mm = 0,004"
Suositeltava alue 0,004"-0,008"

Kaikki pukit kuivana momenttiin ja laakerivälykset Plastigaugella:
1. 0,001"
2. 0,0015"
3. 0,0015"
4. 0,0015"
5. 0,0015"

Suositukset:
0,001" = min
0,002" = optimi
0,003" = max

Nokka lohkoon + kampiakseli 1-, 3-, ja 5-pukeilla kevyesti kiinni. Laakeripinnoissa voiteluaineet. Jakopää ja 1-sylinterin mäntä ilman renkaita asennettu.
Mäntä jää reikään noin 0,5 mm dekkitason alapuolelle.

Kannentiiviste Fel Pro 1011-2 4.100 compressed 0,039" = 0,99 mm

Quench jää arvoon 1,5mm= 0,059"

Reilusti alle 0,040, joka on yleisesti tavoitteena. En ole viemässä lohkoa enää koneistettavaksi dekkitason pudotukseen tässä koneremontissa.

[quote="starsky"]Rakomitoiksi tulee loppujen lopuksi (juteltu vielä yhden konesepän kanssa asiasta ja nämä mitat ovat toimineet hyvin):
1. rengas 0,40 mm
2. rengas 0,40 mm
öljyrenkaat 0,40 mm

quote]

Jaa,a... Miten minusta tuntuu hieman tiukoilta nuo raot. Kommentoikoot ketkä näitä on enempi viilailleet, mutta .026, .028 on arvoja joita näissä on ollut, siis tuumia, eli 0,70mm luokkaa. Varsinkin kun kyseessä on viri kone, niin riskina männän lämmetessä renkaan katkeaminen. Toisaalta tuo renkaan päädyn välys, vaikka vähän auki olisikin, ei suuremmin vaikuta koneen toimintaan merkittävästi. Vai hä? (Tähän ympäripyöreään lauseeseen pitäisi tulla palautetta roppa kaupalla )

a

Antti66HT kirjoitti:

starsky kirjoitti:Rakomitoiksi tulee loppujen lopuksi (juteltu vielä yhden konesepän kanssa asiasta ja nämä mitat ovat toimineet hyvin):
1. rengas 0,40 mm
2. rengas 0,40 mm
öljyrenkaat 0,40 mm

quote]

Jaa,a... Miten minusta tuntuu hieman tiukoilta nuo raot. Kommentoikoot ketkä näitä on enempi viilailleet, mutta .026, .028 on arvoja joita näissä on ollut, siis tuumia, eli 0,70mm luokkaa. Varsinkin kun kyseessä on viri kone, niin riskina männän lämmetessä renkaan katkeaminen. Toisaalta tuo renkaan päädyn välys, vaikka vähän auki olisikin, ei suuremmin vaikuta koneen toimintaan merkittävästi. Vai hä? (Tähän ympäripyöreään lauseeseen pitäisi tulla palautetta roppa kaupalla )

a

takomännällä tai käy huonosti.

Männänrenkaiden capit OK jos käytössä takomännät, kyseessä on normaaliin käyttöön tuleva kone, ei syytä huoleen.

Mutta jos kyseessä valu tai hypereutectic männät niin viilaus urakka jatkukoon tai tiedossa oletettavia vaurioita. Koska valu ja hypereutectic männät siirtävä heikommin lämpöä ja näin ollen ovat kuumempia laelta ja ylimmän männänrenkaan alueelta tästä johtuen männänrenkaan välys tulee olla suurempi valu ja hypereutectic männillä kuin takomännillä.
https://www.uempistons.com/installation ... lation.pdf

Takomännillä nuo välykset kyllä toimii.
http://www.wiseco.com/PDFs/Manuals/RingEndGap.pdf

MUTTA 0,5 mm alle dekkitason olevat männät ei ainakaan minua miellytä. Suosittelisin "0" dekkiin männät dekkitason kanssa tasan.

Jos nyt oikein olen tulkinnut niin sinulla on Iconin männät # IC614KTD.
So ring end cap is OK for street use!
https://www.uempistons.com/installation ... lation.pdf

Joo, meni tämän viestin kirjoitukseen puolisen tuntia kun juoksentelin kaikenmaailman uuninlämmitysasioilla. Tuli Mexicon viesti jo tuohon väliin...

Mexico65 kirjoitti:Männänrenkaiden capit OK jos käytössä takomännät, kyseessä on normaaliin käyttöön tuleva kone, ei syytä huoleen.

Mäntien tyyppi on Icon IC9971 STD.

Mukana tulleessa paperissa on etusivulla esimerkki päittäisvälyksestä:
Ketjun tässä viestissä on 2. sivun taulukko. (tuolla luki "valumännät", mutta korjasin "takomännät)

Iconin katalogissa tuosta 4032-seoksesta:
Ja katalogin kohta IC9971:
Kyllä nämä siis takomännät pitäisi olla ja kun seos on vielä tuota enemmän piitä sisältävää, niin ei kait kolise niin paljoa kone kylmänä.

Mexico65 kirjoitti:MUTTA 0,5 mm alle dekkitason olevat männät ei ainakaan minua miellytä. Suosittelisin "0" dekkiin männät dekkitason kanssa tasan.

En tykkää tilanteesta itsekään, mutta jos säästäisi kuitenkin lohkon vielä tulevaisuutta varten siihen mahdolliseen 030 ylikokoporaukseen ja oikaisisi sitten dekit 0-tasoon.

Kone lienee hieman nakutusherkempi isolla quenchillä ja squish efekti jää tietysti pienemmäksi. 0,060" on joissakin asiasta käytävistä keskusteluista hyväksyttävän rajoilla.

kaara91 kirjoitti:Edellisellä sivullahan tuli selväksi, mitä männän valmistaja suosittelee. Minä olisin laittanut kans hieman enemmän. Eihän tuo rako todellisuudessa paljon vaikuta. Asennetaanhan se 2 rengas 180 astetta muutoinkin eri kohtaan.

Antti66HT kirjoitti:Toisaalta tuo renkaan päädyn välys, vaikka vähän auki olisikin, ei suuremmin vaikuta koneen toimintaan merkittävästi.

Renkaathan pyörivät tuolla omia aikojaan ja alkuvaiheen rakojen asettelulla ei ole kuin lyhytaikainen vaikutus. Kyllä kait tuolla raolla jotain on vaikutusta myös tehoihin, koska vaikuttaa suoraan sylinterin tiiveyteen.

Speed Pro:n dokumentin pätkä tämän viestin alaosassa kertoo, että 350CID koneessa männänrengasvälyksen ero 0,61mm->0,41mm vaikutti tehoon 5-13%, joka tarkoittanee tuon kokoisessa myllyssä 15-40 hp.

Ihmetytti itsekin tuo tulos, mutta puristusrenkaan nouseminen työtahdin aikana seinämästä irti aiheuttanee erittäin suuren ohivuodon. Jos päittäisvälys on optimoitu, niin rengas ei kykene tietenkään nousemaan irti seinämästä niin paljoa. Itse raosta ei varmaan kovin suuria ohivuotoja pääse menemään.

Jos tuo pitää paikkansa, niin aika halpaa viritystä vaparikoneella.

starsky kirjoitti:

Mexico65 kirjoitti:MUTTA 0,5 mm alle dekkitason olevat männät ei ainakaan minua miellytä. Suosittelisin "0" dekkiin männät dekkitason kanssa tasan.

En tykkää tilanteesta itsekään, mutta jos säästäisi kuitenkin lohkon vielä tulevaisuutta varten siihen mahdolliseen 030 ylikokoporaukseen ja oikaisisi sitten dekit 0-tasoon.

Mittasitko 1,4,5 ja 8 -sylinterit vai vain 1? Mulla oli uudessa (2000) Fordin lohkossa lohkopinnat vinot. Toisessa etupää korkeampi tai toisessa puoliskossa takapää. Sen jälkeen oli helppo päätös vetää männät noin dekkiin.

Arto65FB kirjoitti:Mittasitko 1,4,5 ja 8 -sylinterit vai vain 1? Mulla oli uudessa (2000) Fordin lohkossa lohkopinnat vinot. Toisessa etupää korkeampi tai toisessa puoliskossa takapää. Sen jälkeen oli helppo päätös vetää männät noin dekkiin.

Kiitos vinkistä. Olin ajatellut mittailla työntötangot ja männän/venttiilien tilan muovailuvahalla ja sitten tehdä lohkolle vielä viimeiset puunaukset (jotain nostajalaakson reikien reinojen pyöristyksiä) ja sitten lohko perusteelliseen pesuun ennen lopullisen kasaamista.

Eipä tuo ole suuri vaiva tässä vaiheessa laitella noita muitakin mäntiä reikiin ja samalla tarkistaa tuo dekkipintojen koneistuksen suoruus.

Hyvä että rengas asia kunnossa. On vaan niin monesti nähty noita kuvia joissa mäntä lohjennut renkaan päältä...

Eikös tuon pysty mittaan ihan kampiakselin pinnasta, eli eron, kun kerrat tiedät yksi situu dekkiin. Kannen tiiviste 0.040 puristettuna? 0,5mm ei ole paha quench, vaikka tohotori paheksuukin. Tuskin tulee tuostakaan ongelmia

a

Antti66HT kirjoitti:Hyvä että rengas asia kunnossa. On vaan niin monesti nähty noita kuvia joissa mäntä lohjennut renkaan päältä...

Eikös tuon pysty mittaan ihan kampiakselin pinnasta, eli eron, kun kerrat tiedät yksi situu dekkiin. Kannen tiiviste 0.040 puristettuna? 0,5mm ei ole paha quench, vaikka tohotori paheksuukin. Tuskin tulee tuostakaan ongelmia

a

Suosittelen tuota "0" dekkiä mutta itse käytän +0.10 - 0.20 mm yli dekin kun kansipahvi on noin 1.00 mm (0.040").
Harkitse vielä toisenkin kerran dekkausta!
Ei kai tuosta -0.50 mm mitään oleelista haitaa ole mutta hevosia karkaa jonkin verran.

Asentelin männät kaikkiin reikiin ja ovat seuraavasti dekkitason alapuolella (mittakellolla TDC ja rakotulkilla mittaus, pitää mittailla ja sovitella lopullisessa kasauksessa tarkemmin. En kokeillut eri reikiin kampi/mäntäparia tässä vaiheessa. Kaaran vinkki samassa reiässä mittaukseen hyvä.):

mm
1 0,50
2 0,45
3 0,45
4 0,45
5 0,40
6 0,40
7 0,35
8 0,35

Dekit minusta riitävän suoraan koneistettu suhteessa kampiakseliin.

Samalla tuli mitattua kiertokankien alapään sivuttaisvälys ja oli 0,30mm=0,012" (suositus 0,010"-0,020")

Squish-aluetta mallailin ja yhdistin palotilan:
ja männänpään:
samaan kuvaan:
Tuosta näkee hyvin, että suurin squish-efekti tulee tuolta isolta yhtenäiseltä alueelta ja pieni vastapuolelta. Tämä nyt jää tässä koneremontissa optimoimatta, kun quench väli jää hieman suureksi.

Vieläkin härnään sinua tuon quench heigth asian osalta.
Mikä tulee puristussuhteeksi?
Trick Flow stage 2 nokalle min 9.5:1.

Oletin, että palotila on 60 cc, männän venttiilitaskut 11cc, bore / stroke 4.000 x 3.400" 0.040" pahvi 4.100" reiällä ja jos quench heigth 0.060", niin CR tulisi olemaan 9.35:1. Ei näytä oikein hyvältä!
"0" dekillä saataisiin noin 9.8:1 CR olisi hyvä.

Pahoittelen tätä minun jankkaamista yhden asian osalta, mutta kun muuten olet tehnyt niin tarkkaa työtä ei kannattaisi lipsua tämänkään asian kanssa. Minulla on jokin himo tuon dekkikorkeuden kanssa saada se juuri oikein kohdalleen.

1-4 puolelta 0.5 mm pois ja 5-8 puolelta 0.4mm pois!