Ford Mustang Owners' Club of Finland (FMOC) ry

Mexico65 kirjoitti:Tuntuukon nyt, että dekin korjaus oli okea toimenpide?Tuota minä vähän tarkoitan, ettei nuo lohkot ole aivan virheetömiä vaikka ovat ns. tehdas uusia.Tästä syystä minä koneistutan lohkot kaikien osatekiöiden suhteen enkä luota tehtaan laatu tasoon.Niin kuin Ismo kirjoitti rauta elää vaikka alkuperäinen koneistus olisikin tehty oikein.

Kyllä moottorikoneistamolla käynti avasi silmiä ja kyllä, ihan oikea toimenpide minunkin mielestä. Saituus kun on verissä, niin teki mieli oikaista ja jättää dekkien pudotus väliin.

Kyllä näyttää rauta elävän säilytyksessä. Heno juttu oli, että sain pyöriä tuolla katselemassa työn touhua ja samalla kuuli kaikenlaista tarinaa.

Dekin oikaisu tehtiin muuten terällä, ei kivillä. Käytössä oleva lohko kovettuu koneistajan mukaan ja pitää käyttää hiomakiviä jos haluaa hyvän työstöjäljen. Oma lohko on ajamaton, joten onnistui koneistus kovametalliterällä ( semmoinen pyöreä kiekkomainen teräpala).

Galaxie61 kirjoitti:tuli epätasasista dekeistä mieleen geeämmän 6,2 diisseli. heitoissa ei puhuta enää 0, lukemista vaan alkaen ihan milleillä. yhdessäkin avaamattomassa oli myös kampilaakerin pukissa ollut tehtaalta lähtien laakerin paksuuden verran heittoa sivusuunnassa.

Koneistajat kehuivat Fordin työstöjälkeä yleisesti ja ymmärsin puheen koskevan nimenomaan näitä 8-koneen lohkoja. Mopar- ja GM-lohkoissa on tosiaan jopa millin luokkaa olevia heittoja heidänkin kokemuksen mukaan.

kaara91 kirjoitti: Niinkuin huomaatte ryhtirauta ei tähän tautiin anna pelastusta.Kuva mistä tauti alkaa puhkeamaan.

Joo, nuo vastaavanlaiset + kokonaan haljenneet pikkulohkokuvat on ikävää katseltavaa. Kaikki minulle netissä vastaan tulleet selostuksen kanssa olleet tarinat ovat kyllä koskeneet yli 500 hp kaasuilla tai ahdoilla virkistettyjä koneita - lisäksi vakioita vahvistamattomia lohkoja. Kuten oli puhetta, niin aion toistaiseksi pysytellä vaparikonepuolella.

4 päivää on maalailtu Glyptalilla lohkoa ja tänään viimeiset valujäljet peilin kanssa onteloista piiloon. Runkopukit tuli myös maalailtua. Miranol ulkopintaan. Glyptal-maalaus ei ollutkaan niin helppo juttu. Nostajalaakso on helppo maalailla, mutta lohkon sisäpuolelle ei tahdo mahtua mitkään penselit ja sudit. Piti hakea muutama askartelusivellin ja katkoa ne tumpeiksi. Kädetkin pitäisi olla 3-vuotiaan lapsen, jotta mahtuisi maalailemaan.

Maali saa kuivua nyt viikon verran ja sitten lohkon kanavien loppupuhdistus ja kasaamisen aloittelu.

Nyt näyttää ja kuulostaa hyvältä.
Jatka samaan malliin älä pidä kiirettä.

Noita +500 hp 302cid pohjaisia koneita ei tässä maassa montaa ole. Eikä niitä kovien usein synnykkään, meidän piireissä lienee noin 5 kpl ja niistä 2 kpl on ns. vahvassa lohkossa. Enkä ole kuulut, että niista yksikään olisi vielä haljennut. Toisin on näköjään vesien takana. Yksin ryhtirauta ei tee asiasta ongelmatonta. Koneen sisäiset värähtelyt on suurin syy lohkojen rikkoutumiseen. Näin ollen kaikki mikä aiheuttaa värähtelyä tulisi minimoida ja kaikki lähtee liikkeelle kampiakselista ja pyörivien massojen tasapainosta. Erilaisilla tuilla ("ryhtirayta") pyritään estämään / jakamaan / vaimentamaan värähtelyjä sekä vähentämään runkopukkien liikettä. Aina koko ei ole ratkaiseva tekijä vaan olisi syytä tunnistaa, siten ennalta ehkäistä ja lisäksi vahvistaa olemassa olevaa ympäristöä värähtelyjen vähentämiseksi ja näin taata koneelle parempi tulevaisuus. Yli tukeminen / rakentaminen / mitoittaminen ei ratkaise ongelmaa vaan lisää painoa. Jolloin menetetään pienen ja kevyen konnen paino etu.

Tulipahan tuossa mieleen, jotta onkos kellään valmistajalla sellaista lohkoa, jossa kampura jäisi kokonaan piiloon ns. öljypohjan tason alle? Siis kuten euro koneissa on ollut tapana. Johan sellainen ratkaisu tukee runkolinja ihan mielettömästi.

Nythän kampurasta puolet keskilinjasta jää ulkopuolelle näissä vakiolohkoissa. Ja oisko alaspäin edes tilaa tämmöiselle lohkon korottamiselle? Onko jokin siellä suoraan tiellä?

porttari kirjoitti:Tulipahan tuossa mieleen, jotta onkos kellään valmistajalla sellaista lohkoa, jossa kampura jäisi kokonaan piiloon ns. öljypohjan tason alle? Siis kuten euro koneissa on ollut tapana. Johan sellainen ratkaisu tukee runkolinja ihan mielettömästi.

Nythän kampurasta puolet keskilinjasta jää ulkopuolelle näissä vakiolohkoissa. Ja oisko alaspäin edes tilaa tämmöiselle lohkon korottamiselle? Onko jokin siellä suoraan tiellä?

fe

Lohkon tukemisen tarpeen mitoittaa haettava teho suhteessa kierroslukuun. Jos tarvitaan 750hv, niin vakiolohkoista harva sitä kestää, tarvitaan isoa ja kaunista vakiokalikkaa tai sitten kallista aftermarkettia.

Sylinteripintojen koneistuksissakaan ei voi yleistää ihan liikaa. Moottorin valmistajan ohjeiden mukaisesti tai kansipahvin valmistajan ohjeiden mukaisesti on syytä mennä. Esimerkiksi normaali vauhtiputkasta saa Cometicin monikerrostiivisteitä ja niille valmistaja suosittelee minimissään 50 RA tai mieluusti hienompaa jälkeä - näissä monikerrostiivareissa viton päällyste hoitaa tiivistymisen kanteen ja lohkoon, joiden pinnat ovat lähes peilillä jotta pitävät katuajeluissa. Lyhyessä kisakäytössä normi koneistusjäljillä tuppaa cometicit tihkumaan.

Mites jos tekis öljypohjan vähän paksummasta tavarasta ja käyttäis runkolaakerien pultteina samanlaisia kuin öljypumpun kiinnikkeesä. Pulttais sitten öljypohjan myös runkolaakereihin...luulis tulevan tukea? Pitäs vaan vähän askarrella ja koneistaa, ettei runkolaakereihin tule vääntöä.

Tässä olis eräs tukirauta 302:een. Ero tuohon Kaaran kuvan peltiseen on oleellinen ero paksuudessa (tämä 12mm, esikuva 1/2" eli 12,7mm) ja holvikaareton design, eli runkopukeista koneistetaan pulttien välistä kaari pois ja itse tukirauta on pinnaltaan suora ja makaa koko matkaltaan runkopukin päällä (tai siis alla). Nuo bolt-on -mallit killuvat "ilmassa" koska väistävät pukkien kaarta. No laastarihan se tämäkin on mutta tämä jos ei kestä niin sitten aftermarkettilohkoa vaan tilalle. Vastaavan paksuista tuki"rautaa" saa 351W- ja C-koneisiin rapakon takaa alumiinisena, joten painokaan ei kauheasti lisäänny.

Eli tuon tukiraudankin voi toteuttaa eri laatuisesti.

Entäs jos tollasen paksun tukiraudan hitsaa kiinni puolikkaisiin? Voiko sillein tehdä? Lämpö tietty niitä vähän vääntää, mutta koneistaa sitten!

Tuossa kuvaa yhden 2.8 twinturbo V6 colognen ryhtiraudasta:

http://sultzi.kuvat.fi/#/kuvat/Ford+Cor ... C_0052.JPG

http://sultzi.kuvat.fi/#/kuvat/Ford+Cor ... C_0038.JPG

Euroautomiehille ei ihan samaan tapaan löydy bolt on -osaa, niin joutuvat tekemään ite.

Kansien palotilat mitattu.

Porttarin vinkistä käytin ATF-öljyä. 10ml ruisku täyttöön ja 100ml tyhjennykseen.

Vaseliinihuntu venttiilien tiivistepintaan + pleksin ja kannen väliin.

Yksi palotila ei meinannut millään täyttyä, mutta 40 ml jälkeen hoksasin sytytystulpan jääneen edelliseen palotilaan (pöytä tumma, niin ei heti hoksannut öljyn vuotamista saman tien ulos)


Kannet numeroitu, joten tiedossa sylinteritkin:
1 61
2 61,5
3 60
4 60,5
5 59,5
6 60
7 60,5
8 60,5

Kansista lähtee oikaisussa vielä siivu - näillä tilavuuksilla staattinen puristus vaihtelee välillä 9,70-9,87.

Venttiiliohjureiden yläpään työstöön hankittu terä ja ajeltu 0.530" kokoiseksi. Vanhat ohjurikumit olivat sen verran isot, että eivät mahtuneet tuplajousten pienemmän jousen sisäpuolelle.
Työkalun käytöä ei edes oikein huomaa ohjurin päästä (ajoi vain millin osia tuosta karhennuksesta), nyt compin 518-16 Viton kumit mahtuvat ok.
Osa Vitoneista menee ihan kevyesti painamalla paikoilleen (ahtaampia ei paineltu pohjaan saakka) ja eivät pysy kyllä ilman jotain kiinnitystä.

Milläköhän tuo kannattaa kiinnittää tuohon ohjurin yläpäähän? Jotain epoksia, liimaa kierrelukitetta tms? Painamallahan tuo on kiinnitettäväksi tarkoitettu - pitäisi vaan olla ahtaampi sovitus.

kaara91 kirjoitti:Ei kannata epokseilla. Teet mellapellistä holkin ja lyöt paikalleen

Jep, eipä tuota itse hoksannut. Selkeä ratkaisu, kiitos

Vitoneissa on ihan metalliholkki tuo alaosa, kumia vain tuossa yläosassa.

Jousipainemittaukset tehty.

En jaksanut kahta vaakaa alkaa virittelemään ja tein tämmöisen puolivaaituspaketin:
Olisi pitänyt laittaa jousi puoliväliin, niin ei olisi tarvinnut taulukkolaskennalla laskeskella.

Jouset ovat TFS-16306-16

Datalehden mukaan:
Installed Height (in) 1.800 in.
Seat Pressure at Installed Height (lbs) 150 lbs.
Open Height (in) 1.200 in.
Open Pressure (lbs) 420 lbs.

Mittasin korkeuden venttiilin ja retainerin kanssa (+ aluslevy kannessa) ja oli 45 mm venttiili kiinni ja max nostolla 0.542" tai 0.563" (TFS-51403002) 31 mm

1.800"=46 mm
1,200"=30,5 mm

Aika hyvin sattuu datalehden alueelle nostomitat.

Mitattu kaikki 16 jousipakettia (eroa jousipaineissa keskenään max 15% venttiili kiinni ja 7% max nostolla, molemmissa noin 30 lbs).

Mittaus suoritettu katsomalla mitalla, että jousi puristuu oikeaan pituuteen, heittoa ehkä 0,5mm. Jousen ilmoitetulla 448 lbs./in. tarkoittaa käytännössä ±9 lbs heittoja eri mittausten välillä.

Venttiili kiinni-paine 183 lbs (keskiarvo mittauksista)
max nostolla 441 lbs (keskiarvo mittauksista)

jousivakio mittausten mukaan 477 lbs/in ja valmistajan 448 lbs/in

Kaikki mitatut lukemat ovat hieman suuremmat kuin valmistajan ilmoittamat. Jouset ovat uudet ja olisiko nuo valmistajan ilmoittamat tiedot sellaiset, joihin jouset asettuvat alkukäytön jälkeen? Anopin vaakakaan ei ole varmaan ihan Mikesin viime aikoina kalibroima

Aika isoja voimia nuo on, kun max nostolla voima 200 kg ja venttiiliä kiinnikin pitää 80 kg.

Kannet viety perjantaina plaanattaviksi ja kasattaviksi. Katsottiin noita venttiilinvarren tiivistekumeja ja laitetaan kiinni laakerilukitteella. Kaikki muut ohjurit ovat Porttarin mielestä ihan riittävän jämptejä muutenkin. Hankin kyllä 0.05 mm:n mellapeltiä, mutta jätetään laittamatta.

Koneen loppukasaus aloiteltu eilen.

Öljykanavien tulpat kiinnitetty ja nokan takapään lohkotulppa kopsuteltu kiinni. Samoilla aineilla laitoin mitä vanhankin lohkon paitsi vesitulppiinkin laitoin nyt Loctiteä.

Nokka laitettu ensimmäisenä lohkoon: Kampiakselin takapään stefan ja lohkon välinen tiiveys varmistettu silikonihunnulla.

Pari tippaa silikonia lohkon ja pukin väliin:
Kampiakseli pyörii kevyesti ja päittäisvälys sama 0,10 mm mikä tuli jo esikasauksessakin mitattua.

Nostajat ja hämähäkki kiinnitetty. 1. mäntä ilman renkaita odottelemaan nokan ajoitusten varmistusmittausta.