Ford Mustang Owners' Club of Finland (FMOC) ry

Nokan nostoalueella mitattu kampiakselin 5 asteen välein lukemat ja väliarvot liu-utettu. 720 asteen mittauksella koko nokan toiminta-alue saatu mitattua ja ajoitustietoja voi myöhemminkin tarkastella melko suurella tarkkuudella (kuvan arvot tuumina todellista venttiilin nostoa):
Venttiilin kiinnimenoramppi on huomattavasti jouhevampi kuin avautumisramppi.

Tuloksista haettu 0.004" ja 0.050" nostoja vastaavat asteluvut ja laskettu arvot:
Täsmäävät melko hyvin nokkakortin lukemiin:
Jakopää on nyt oikeassa kohdassa.

kaara91 kirjoitti:Jaa mistäs sä sen tiedät vielä, että on oikeassa kohdassa. Paremminkin mihin tekijä sen aluksi suosittelee asentamaan.

Valmistajan suosittelemaan kohtaan tähdäten

Männät asennettu.

Kiertokankien keskinäinen sivuttaisvälys sama 0,30mm=0,012" mikä oli esikasauksessakin.

Alunperin oli tarkoitus varmistaa pulttien oikea venymä kiristyksen jälkeen - nyt mentiin pelkällä momentilla (SCAT 8740 ARP 3/8 in 45 ft/lbs=61 Nm).

Mitattu lopulliset dekkikorkeudet. Mitat vielä hieman alle dekkitason, yksi näyttäisi olevan tasan dekkitason kanssa. Vasemmalla alkuperäinen mitta ja oikealla tämän päivän.

1 0,50 0,07
2 0,45 0,06
3 0,45 0,07
4 0,45 0,08
5 0,40 0,01
6 0,40 0,00
7 0,35 0,01
8 0,35 0,05

1-4 dekistä olisi pitänyt ottaa se 0,05 mm vielä pois. Oli hieman arviointivaikeuksia koneistamolla kun selvisi tuo dekkipinnan epätasaisuus ja kaikki alkuperäiset mittaukset eivät sitten enää täsmänneetkään. Piti vaan päättää paljonko otetaan siivua käyttäen vertailumittamittapisteenä keskikohdan pultinreiässä olevaa vastetta.

8-pytyn dekkitason selittää ehkä se, että koplasin noita mäntiä eri reikiin ensimmäisessä sovituksessa ja koetin tasata syvyyksiä. Dekki ei ollutkaan suora ja oikaisun jälkeen tuli sitten heittoa tuo 0,05 mm.
Jakopään koppa ja vesipumppu oli valmiiksi nipussa - helppo asentaa takaisin.

Mittasin öljypumpun pickupin ja öljypohjan väliksi 1,5 cm. Voisi olla hieman pienempi, mutta pohjassa on loiskelevyt joten ei pitäisi haukata ilmaa vaikka on hieman isompi rako kuin 0,5".
Kaaralta tuli muutama viikko sitten hyviä vinkkejä huohotuksen kanssa pelailuun ja oli tarkoitus hitsailla takaisinvalutussysteemiä varten putki öljypohjaan (pitken alapää olisi ollut öljypinnan alapuolella). Päätin kuitenkin tänään jättää huohotuksen rakentelun myöhemmäksi ja edetä ihan perinteisellä huohotuksella (toisesta venttiilikopasta ilma sisään ja toisesta PCV-venttiilin kautta imusarjaan). Samalla päätöksellä jätän myös imusarjan huohotinputken asentamatta (Kaaran kanssa juteltiin myös tämän rakentamisesta).

Dampperin ajoitusmerkkien 0-kohta tarkistettu ja täsmää todelliseen yläkuolokohtaan.

Viikko sitten yksi Pohjois-Savon jäsen tuossa soitteli ja oli keinut olleet leikkautumassa.

Osasi olla jo hieman varpaillaan koneen kanssa, kun asensi samanlaiset E-street kannet täsmälleen samanlaisilla keinuilla (ennen omaa konerikkoani). Venttiilinvälyksiä oli pitänyt viime kesänä säätää jo muutamaan kertaan kun oli alkanut naputella ja viikontakaisessa tarkistuspurussa varmistui, että oli samanlainen pivotball-leikkautumisilmiö kuin minulla ennen studin katkeamista jo edennyt pitkälle. Ei ollut öljynpuutetta yläkerrassa.

Nyt jos jollain on koneessa keinuina Procomp PC2321 CQED steel roller tip rocker arms up to 350 psi 1.6 ratio 3/8 stud mount, niin kannattaa tarkistaa keinujen kunto.

"1-4 dekistä olisi pitänyt ottaa se 0,05 mm vielä pois."
niinkun mainoksessa sanottiin. "et oo tosissas".

Galaxie61 kirjoitti:"1-4 dekistä olisi pitänyt ottaa se 0,05 mm vielä pois."niinkun mainoksessa sanottiin. "et oo tosissas".

No, kun käytti lohkon 400 km:n koneistamoreissulla ja oli vielä itse paikan päällä katsomassa työstöasioita, niin olisihan se pitänyt saada kohdilleen

Tuo on kohdallaan Mittaus menetelmät vaan ovat liian tarkoiksi tulleet Mielenkiintoista on rakentelua seurata.

Ite laitoin ton huohotuskannun öljyn paluun Mekaanisen bensapumpun reiästä sisään päin. Todenäköisesti, kuten 99% koneissa tuo kuvaamasi huohotus systeemi toimii mainiosti, eikä siihen tarvitse puuttua. Itselläkin lopulta oli tosiaan tuo evac venttiili pakoputkessa rikki, mistä johtuen ei toiminut, ja lähdettiin kehittämään parempaa systeemiä.

Mulla on öljyn pickupissa sellainen kaari, joka ottaa kiinni öljypohjaan. Antaa noin 5mm raon pickupin ja öljypohjan väliin. Tuossakin olisi kiva jos olisi joku toppari, ettei öljypohja tulppaa tuota imusihtiä, mutta tuskin se mihinkään muuttuu. Öljypumpun pickup putkea voi kyllä väännellä, jos haluat pickupin lähemmäs öljypohjaa.

Antti66HT kirjoitti:Todenäköisesti, kuten 99% koneissa tuo kuvaamasi huohotus systeemi toimii mainiosti, eikä siihen tarvitse puuttua.

Vanha kone huokaili jonkin verran kovemmassa ajossa öljysumua korvausilmaventtiilin kautta venttiilikopan päälle originaalilla huohotinsysteemillä. Jos uusi kone käyttäytyy samalla tavalla, niin pitää tehdä jotain muutoksia. Normiajossa ei ollut mitään ongelmia huohotuksen suhteen.

Kannentiivisteen mallauksessa ei tullut mitään erikoista vastaan.
Vesitilaan menevien pulttien kierteisiin laitoin silikonitiivistettä (lämmönkesto +250) ja umpireikiin arpin molyä (kuten myös prikkojen ja pultinkannan väliin)
Pitkät pultit 80 ft/lbs=108 Nm ja lyhyet 70 ft/lbs=95 Nm

Keinujen sivugeometrian pielessäolon huomasin jo työntötankojen pituuksia mitatessani:
Jotain eroa on vanhoihin Procompin keinuihin, joiden geometrian säädin kohdalleen samoja guideplateja muokkaamalla (http://www.mustangclub.fi/board/viewtop ... 15#p108705).

Guideplaten hitsaukset auki ja uudelleenhitsaus millin raolla:
Geometria kohdillaan:
Yläpuolelta katsottuna jäävät edelleen haritukselle, koska venttiilien keskipisteiden väli on isompi kuin nostajien väli (studien väli sama kuin nostajien):
Kaikki guideplatet muokattu vastaavalla tavalla.

Mittausten ja tarkistusten jälkeen studit 45 ft/lbs=61 Nm momenttiin (Arp molyä kannan alle ja kierteisiin, paitsi joka toiseen kierteeseen tiivisteeksi silikoni, koska menee läpi imukanavaan) ja 1/4 kierroksen preload nostajille.

Imusarja kiinnitetty eilen. Kaadoin sen verran öljyä koneeseen, että sain testattua praimauksen.

Öljypumpun ohitusventtiili pelasi ok (VDO anturi, 75 ohmia on noin 3,5 bar = 50 psi) ja öljy nousi todella nätisti keinuille.

Tuossa praimauksessa on muuten turha vinguttaa porakonetta täysillä kierroksilla, koska kaikki ylimääräinen öljy kiertää vain tuon ohitusventtiilin kautta. Pumppuahan ei tarvitse pyörittää kuin sitä vauhtia jossa ohivirtausventtiili aukeaa (pitää tietysti mitata paineanturin viestiä samalla kun pumppua pyörittää).
Samalla oli helppo tarkistaa, ettei takapään tulpat vuoda. Jos nyt muistaisi olla pyöräyttämättä konetta ylösalaisin
Luin taas jostain vinkin, että laittavat magneetteja myös öljynsuodattimen ympärille. Noita vahvoja magneetteja löytyy esim. vanhoista kiintolevyistä. Ei tarvitse erikseen liimailla, kun pysyvät itsekseen suodattimessa. Ei pitäisi olla ainakaan haittaa.
Kone on nyt mekaanisesti kasattu ja työt jatkuvat EFI-asennuksen muodossa.

Efi asennuksesta avattu uusi ketju Holley Teminator TBI EFI asennuskertomus

Tähän voi toki jatkaa muuten koneremonttiin liittyvää keskustelua, mutta EFI-jutustelun voisi kohdistaa tuohon uuteen ketjuun.

Brobleemia laatikon sovituksen kanssa.

Laitoin vetolevyn kiinni (kierteisiin loctite 542 estämään vuodot) ja sovittelin laatikon aikaisemmin mitattuun asemointiin vetolevyn ja turbiinin suhteen: Loksahtivat toisiinsa kevyesti ja turbiini liikkuu sen mitä pultinreiät antavat periksi ilman vastusta.

Ongelma on turbiinin vapaa päittäisvälys:
Mittasin välykseksi pituussuunnassa eri pulteista:

0,82 mm
0,82mm
0,79mm
0,68mm

Liian pieni välys!

Aikaisemmin linkkaamani ohje:
http://www.mustangclub.fi/board/viewtop ... 3&p=116306

Välys pitää olla 1/8"-3/16" = 0,125"-0,1875" = 3,2mm - 4,8mm.

Liian pieni välys aiheuttaa laatikon pumpun tuhoutumisen ja lisäksi tietysti kampiakselin pitkittäistukilaakeripinta kärsii.

Vetolevy on tässä stroukkukitissä järeämpi=paksumpi kuin vanhassa ja uusi välipelti on ohuempi. Kokonaisvaikutuksena vanhan asennuksen ylärajalla oleva välys on nyt alle minimin.

Ainoa järkevä vaihtoehto korjata tilanne lienee laittaa lohkon ja turbiinikopan väliin fylliä. 2,5mm paksuja prikkoja löytyisi, mutta pitäisiköhän tuo fylli ulottaa koko alueelle, eli leikata 2,5 mm-3.0 mm:n pellistä sopivanmuotoinen pala koko sauma-alueelle?

Moro

Eikös tollaisen saa tehtyä vanhasta välipellistä on aika paksua matskua muistaakseni.

Jos tarvit sellaisia niin mulla on niitä tuolla tallis aika monta.

Juha

1223 kirjoitti:Eikös tollaisen saa tehtyä vanhasta välipellistä on aika paksua matskua muistaakseni.Jos tarvit sellaisia niin mulla on niitä tuolla tallis aika monta.

Ainakin helpompi kuin alkaa arkista sahailemaan. Kiitos vinkistä, taidan laittaa kuitenkin viidellä prikalla sovituksen.

Ainakin yksi oleellinen mittaero löytyi kun kaverin kanssa juttelin asiasta puhelimessa.

Katsokaapa edellisessä postauksessani turbiinissa näkyviä tummia jälkiä kampiakselin pulttien kohdalla. Tummat jäljet ovat pulttien kannat painaneet turbiiniin. Edellinen vetolevy oli merkittävästi eri kokoinen syvyydeltään kuin tämä nykyinen ja olivat pulttien päät kantaneet. Taas yksi tarkistettava asia, joka jäi edellisessä kasauksessa huomioimatta ja niin oli jäädä tässäkin.

Varmistin pulttien kantamattomuuden nyt sovittamalla sylissä turbiinin ja vetolevyn ja pultit liikuivat vapaasti syvyyssuunnassa noin 1,2 mm.

Kuva huono, kun paketti painaa jonkun verran ja sihtailin toisella kädellä, mutta idea selvinnee kuvasta:
Mittasin vetolevyn syvyyden kampiakselin pinnasta turbiinin pintaan ja mitta on tässä vetolevyssä 16,45 mm (mittaukset 6 kpl 16,16-16,79, keskiarvo mittauksista)

Puhelimessa sain vinkin mitata, ettei staattorin lukitus pohjaa. Turbiinien pohjaosat ovat koneistuksen jälkeen jääneet kaareviksi ja pohjanneet sitten laatikon kanssa.
Mitta huulesta staattoriosan pohjaan on uran pohjakohdassa 119,4 mm ja syvenee sitten keskelle mentäessä ja on 121,6 mm, eli pohjaosa koneistettu kaarevaksi.

Mittasin sitten laatikosta staattorin lukitusreunasta pumpun pohjaan ja mitta on 114,5 mm.

Omalla kohdallani siis tuo turbiinin staattoriosan kaareva koneistus ei haittaa, ei pohjaa. Jää pohjasta noin 5 mm.
Turbiinin pituus kaulasta vetolevyn tasoon on 142,28-142,79 mm mitattaessa.

Hughes ilmoittaa mitoiksi:
41-series converters should measure 5-5/8” overall height.
42-series converters should measure 5-7/8” overall height.
Ford allows for a production tolerance of +/- .060” on converter height.

5-5/8” = 5,625" = 142,9 mm
5-7/8” = 5,875" = 149,2 mm
+/- .060” = +/- 1,5 mm

Turbiinin tyyppi on 41-20, eli mitat täsmäävät.

2,50 mm (mittailin toisiaan muutaman satasen lähellä olevia prikkoja) prikat nyt välissä:
ja mittaustulokset turbiinin päittäisvälyksestä:

3,17 mm
3,11 mm
3,42 mm
3,36 mm

Nyt ollaan oikealla alueella.

Kaveri oli mitannut ATP Z126-vetolevyn syvyyden ja on 12,85 mm, eroa omaani (16,45) yli 3 mm!

Oma tämänhetkinen vetolevyni on tyyppiä scat FP-302-157 (oli stroukkikitin mukana) ja sillä pääsee siis shimmailuhommiin. En ala vetolevyä vaihtamaan, kun on miellyttävän järeä verrattuna edelliseen ja tämän kanssa mahtuu sitten tuo pulttien alle tuleva alusrengaskin olemaan ilman pultinkantojen kantamista turbiinin pohjaan.