Ford Mustang Owners' Club of Finland (FMOC) ry

pete66 kirjoitti:Onhan se sytkä oikein ja dampperi ei ole pyörähtänyt.
Menihän kannentiivisteet oikein;) ?
Tuleeko painetta ennen kiehumista?
Yleensä syylarista näkee jos vesi kiertää ainakin mun orkkis syylarilla näkyi hyvin.
Luit varmaan tämän topikin läpi koitin jossain vaiheessa listata yhteen viestiin kaikki mitä itse kävin läpi, toivotaan että vika selviää pian.
Nää on ihan hanurista nämä lämpöongelmat!

- Sytkä 8 astetta ilman alipainesäädintä, kokonaisennakko 32 astetta kierroksilla 2900rpm. Dampperi ok. Nokan ajoitus ok.
- Painetta tulee ennen kiehunista.
- Syyläristä näkee kun termostaatti aukeaa. Muuten ei suurempaa virtaumaa.
- Luin.
- Nämä Fordin kasit on hanurista

- Kannentiivisteet ovat oikein. Takana vesireiät auki! Kannen etureunoistakin huomaa vielä jälkikäteen että ovat oikein. Näkyy tiivisteen kulmat.
- Performerissa ei takana vesireikiä. Ei ainakaan tässä mallissa.

Tämän lukasen seuraavaksi.
http://www.fordmuscleforums.com/all-for ... cover.html

Termari testattu! Vesi kiehuu ennenkuin termari aukeaa. Kyseessä 194F eli 90 asteinen. Ja oli asennettuna oikein päin.

Soutaa, huopaa, jupas, eipäs, keittää, ei keitä. Niemensivulla käynnin jälkeen uusi syylari ja kanssa ameriikan nesteet ja nyt tuntui paluumatkalla toimivan. Ja tuli se anturikin vaihdettua.

Vikana oli siis tukossa oleva syylari. Alkuperäisessä kun ovat tulo ja lähtö samassa päädyssä, niin näköjään menee vanhemmiten se pääty tukkoon. Käyntilämpöisenä (tai vähän ylikin) pystyi kättä pitämään rivoituksessa kiinni siinä päässä, toinen poltti kättä. Paisuntasäiliöviritykset Seppo repi samantein pois, "ei tämmösiä ole Nevadan kuumuudessakaan tarvittu"

Paskalle päivälle hyvä loppu (postissa kesäaukioloajat ja matkalla jäähdyttelyn vuoksi olin vasta kuuden jälkeen postin oven takana).

kaara91 kirjoitti:Efi koneissa on käytetty tehtaalla 194 F termaria. Vanhoihin kaasarikoneisiin riittää 180-190 F termarit. Ja viritettyihin kesärasseihin 170 -180 F.

Pudottaisin tuon termari arvon 160 - 170F jos auto on käytössä vain kesäisin, eikä lämmityslaiteen käyttölle ole tarvetta.
Jos jäähdytysjärjestelmä on muuten kunnossa pitäisi tuon alueen termostaateilla moottorin vedenlämmön pysytellä raikkaamassakin ajossa alle 200F.

Tarkastin noiden dyno ajojen vesilämmöt ja ne ovat olleet noin 65 - 75C alueella (max. tehoalue). Ehkä tästä syystä pyrin käyttämään koneitani aika alhaisilla lämmöillä.

Nämä lämpöongelma keskustelut on aika mielenkiintoisia koska harrastuksen alkuaikoina taistelin samojen asioiden parissa.
Jostain opin, että vähänkään viritettyjen koneiden kanssa kannattaa maksimoida jäähdytys, kun oivalsin tämän opin, ei enää lämpöongelmia ole ollut, ei normaalikäytössä eikä kilpailuissa.

Koneita rakentaessa aina tulee huomioida jäähdytys järjestelmä samalla, mitä enemmän tehoa koneessa sitä enemmän se tuottaa lämpöä.

1. puhdas lohko ja kannet vesitiloiltaan (paksut seinämät)
2. hyvä vesipumppu (mekaaninen tai sähköinen)
3. niin iso jäähdyttäjä kuin autoon ilman suuria muutoksia sopii
(http://www.usradiator.com/news/car-warriors-66-mustang/)
(tuossa minun 289 koneen edessä on Ford Galaxie 427 messinki syylari, 65 GT350 R malleissa käytettiin ko. syylaria)
4. flekti tehokas mekaaninen tai sähköinen + tunneli
5. asianmukaiset letkut
6. toimiva lämpömittari (F tai C asteikolla) mittaus ennen termostaattia
7. 160 - 170F termostaatti
8. ehjä ja toimiva jäähdyttäjän korkki (10 - 20 psi) ralli koneisiin (20 and up psi) (nämäkin ovat halpoja)
9. puhdas vesi + korkealuokkainen pakkasneste + Water vetter (jos talvisäilytys lämpimässä niin pakkasnesteen voi jättää pois, itse käytän noin -10C seosta). 10. huolellinen jäähdytysjärjestelmän ilmaaminen
11. moottorin seossäädöt kohdallaan AFR 11 - 13 alueella kokoajan (tämä jää useimmilta tekemättä)
12. oikean lämpöarvoiset sytytystulpat
13. jäähdyttäjän ulkopuolinen puhdistus riittävän usein
14. oikein ja huolella tehty koneen rakentaminen

Kun olette virittäneet koneen ja mieli tekee kierroslukumittaria, niin unohtakaa se ja hankkikaa laajakais-taseosmittari ja toimiva lämpömittari.
Säätäkää koneet oikeille seossuhteille, älkää hakeko alhaista kulutusta seosten avulla -> lämpöongelmia.
Ei ole ollut lämpöongelmia kun tuota listaa olen noudattanut. Enkä ole termostaatteja keitellyt koskaan vaihto vain uuteen (ovat aika halpoja).

Tietääkö kukaan, löytyykö tutkittua/testattua tietoa E85 polttoaineen käytön vaikutusta koneen lämpötiloihin/jäähdytysjärjestelmän osien kokoonpanoon?

Make67 kirjoitti:Tietääkö kukaan, löytyykö tutkittua/testattua tietoa E85 polttoaineen käytön vaikutusta koneen lämpötiloihin/jäähdytysjärjestelmän osien kokoonpanoon?

Testattua tietoa, moottorin lämmöt selkeästi alempana, lämmitys käyttölämpötilaan vaatii aikaa pidempään.

Make67 kirjoitti:Tietääkö kukaan, löytyykö tutkittua/testattua tietoa E85 polttoaineen käytön vaikutusta koneen lämpötiloihin/jäähdytysjärjestelmän osien kokoonpanoon?

ei ole mitään virallista tutkimusta, mutta näillä helteillä kestää ajellä pikkukaupungin keskustassa ilman flektin kytkemistä kyllästymiseen asti. polttoaineena ½ 98 ja ½ e85.
jaa mistäkö tiedän että syy on polttoaineessa. no siitä että samaa autoa tullu ajeltua yli 20 vuotta bensalla eikä viimetalvena tullut mitään muutoksia (suuttimia ja powervalven vaihtoja ei lasketa).

kulutus on vähän reilumpi ja käynnistäessä tulee välillä pontikkatehtaan haju nenään. joutuu käyttämään lämpimäksi paikallaan, muuten ei meinaa liikkua. muuta vaivaa sekotuksesta ei ole näkynyt, edes öljyt eivät ole laimentuneet viinan avulla kusenohueksi.

Galaxie61 kirjoitti:

Make67 kirjoitti:Tietääkö kukaan, löytyykö tutkittua/testattua tietoa E85 polttoaineen käytön vaikutusta koneen lämpötiloihin/jäähdytysjärjestelmän osien kokoonpanoon?

ei ole mitään virallista tutkimusta, mutta näillä helteillä kestää ajellä pikkukaupungin keskustassa ilman flektin kytkemistä kyllästymiseen asti. polttoaineena ½ 98 ja ½ e85.
jaa mistäkö tiedän että syy on polttoaineessa. no siitä että samaa autoa tullu ajeltua yli 20 vuotta bensalla eikä viimetalvena tullut mitään muutoksia (suuttimia ja powervalven vaihtoja ei lasketa).

kulutus on vähän reilumpi ja käynnistäessä tulee välillä pontikkatehtaan haju nenään. joutuu käyttämään lämpimäksi paikallaan, muuten ei meinaa liikkua. muuta vaivaa sekotuksesta ei ole näkynyt, edes öljyt eivät ole laimentuneet viinan avulla kusenohueksi.

Tämähän vahvistaa omia käsityksiä asiasta mukavasti. Mun viinakoneen dynossa kyllä sai selkeen käsityksen siitä miten E85 viilentää konetta
Nytkään ei mun katiskassa ole mitään lämpömurheita, tulevana talvena viinamotti konehuoneeseen. Eipä siis ole odotettavissa lämpömurheita tältäosin tulevaisuudessakaan...

kaara91 kirjoitti:Vesipumppu ja syyläri ovat keskenään naimisissa. Jos syylärin teho on heikko, ei suurenkaan vesikierron avulla jäähdytys lisäänny. Jos sitävastoin syylärin teho on suuri vaikuttaa pumpun tuotto suoraan jäähdytystehoon ja lämpötilan muutosnopeuteen moottorissa. Yleensä ongelmaksi muodostuu suurilla kierroksilla turha veden pumppaus, joka vie energiaa. Vastaavasti tyhjäkäynnillä voi low pulley sarjoilla muodostua, että vesi ei kierrä joka paikassa tarpeeksi ja aiheuttaa joissain osissa lämmön nousua.

Juuri näin!
Jos yleisesti jäähdytysjärjestelmässä kaikki on kunnossa mutta lämmöt eivät pysy kurissa syy on jäähdyttäjässä jonka kapasiteetti ei enää riitä. Yleinen syy on jäähdyttäjän kennojen tukkeutuminen (ennemmin puhuisin seurauksesta jos kyseessä on lähes 50 vuotta vanha (auto) jäähdytin) joka johtuu ajan saatossa kertyneestä liasta ja lohkon korroosiosta, lika ja ruoste palat tukkivat kennot. Joissakin tapauksissa myös vesipumpun siipipyörä on ruosteen syömä eikä enää kunnolla pysty pumppaamaan nestettä.

Mexico65 kirjoitti: Joissakin tapauksissa myös vesipumpun siipipyörä on ruosteen syömä eikä enää kunnolla pysty pumppaamaan nestettä.

Tämä olikin ihmetys, kun PutJetin vanha vesipumppu oli niin hyvän näköinen ja lohko taas ei ja sama pumppu ollut jostain 80-luvulta lähtien.

Arto65FB kirjoitti:

Mexico65 kirjoitti: Joissakin tapauksissa myös vesipumpun siipipyörä on ruosteen syömä eikä enää kunnolla pysty pumppaamaan nestettä.

Tämä olikin ihmetys, kun PutJetin vanha vesipumppu oli niin hyvän näköinen ja lohko taas ei ja sama pumppu ollut jostain 80-luvulta lähtien.

Valurautaiset ja en-nen kaikkea räkä pe-listä tehdyt siipipyörät saattaa kulua niin, että pumppu ei enää pysty pumppaamaan nestettä riittävästi. Uudempien pumppujen siipipyörät taitaa olla ruostumattomia. Yleisempää lienee akselitiivisteen pettäminen noissa pumpuissa.

pete66 kirjoitti:Mulla on tuossa 66:ssa dampperi 6,7 tuumaa ja vesipumpun hinapyörä 6 tuumaa ja nämä on ulkohalkaisijat. Pitäiskö kokeilla pienempää vesipumppuun?
Mekaaninen ropeli menossa takaisin, samalla laittaisi tuon pienemmän hihnapyörän.

Mekaaninen pumppu on tehokkaimmillaan noin 4000 - 6000 rpm alueella.
Nopeuden nosto ei juuri paranna pumpun tehoa, mutta pumppu saattaa ruveta kavitoimaan, vähintään pumppu ottaa lisää tehoa pyörittämiseen joka on noin 15% koneentehosta.
Tuon tiedon kaivoin jostain koska itsekkään en tuota mekaanisen pumpun kierrosaluetta varmaksi tiennyt.
Vaikkakin yleisesti keskipakopumput pyörivät tuossa 3000 - 3600 rpm (at 30 - 50 Hz) alueella ja loppu hoide-taan siipipyörän muodolla ja koolla.

Eli jos et kovin korkealle konetta pyöritä saattaa pumpun nopeuden nostaminen auttaa.

Mikäs se on "oikeaoppinen" nesteen lämpötila, jos on muutaman kierroksen radalla puuhannut??

Tämä on kyllä erikoinen 302. Otin termostaatin pois ja lämmöt nousee pikku hiljaa kunnes kiehuu. Taitaa olla vedenkeitin
Täytyy nopsaan saada kutonen takaisin keulille

NooB kirjoitti:Tämä on kyllä erikoinen 302. Otin termostaatin pois ja lämmöt nousee pikku hiljaa kunnes kiehuu. Taitaa olla vedenkeitin
Täytyy nopsaan saada kutonen takaisin keulille

tuon tekee joka moottori ilman termostaattia ennemmin tai myöhemmin. poislukien systeemit joissa pumppu hoitaa nestekierron anturilla tai muulla ohjauksella.