Ford Mustang Owners' Club of Finland (FMOC) ry

Olen viemässä -65 Musseni pajalle. Samalla pitäisi säätää sytyt kohdalleen. Millaiset arvot annan mekaanikolle? Kone 289 cid, Carter AFB 600 cfm, performer RPM imusarja, lievästi kireämpi nokka, ingitor-kärjetön sytkä, perässä C4.

Mulla on aika vastaava kone paitsi nokka on kans RPM ja ruttua aika reilusti (TRW pattipäät), sytkynä MSD billet + 6AL boxi.

Perusennakko on itsellä n. 10 ja kokonaisennakko 34. Aikasemmin oli kok.ennakko enemmän mutta viimeksi Alastarolla tiputin ja loppunopeus parani = voimaa lisää.

Koska konetta on muutettu jo melkoisesti ei tarkkaa sytytysennakko arvoa voi antaa. Oikean arvon löytää vain dynottamalla kone ja samalla hakea ennakko joka antaa parhaimman tai halutun tehokäyrän. Toinen tie on kokeilla erilaisilla ennakoilla ja päätyä perstuntumalla parhaimpaan tulokseen. Toisaalta voit käyttää nyrkkisääntöjä joista yksi esimerkki tässä:
The rule of thumb is that the higher the compression ratio, the less total timing it can handle before detonation, and also the higher octane rating it needs to control detonation. Low octane fuels ignite faster, thus require less timing advance. Conversely high octane fuel can handle slightly more advance. Dyno testing has shown that most small block Fords with 9:1 to 9.5:1 compression make peak HP with 38-42 degrees total advance. Engines with 9.5:1 - 10.5:1 run best with 35-38 degrees total, and above 11:1, should not go higher than 35 deg. total. When using power adders such as nitrous, super or turbo chargers, the timing should be advanced accordingly.
Mutta koska totaali ennakolla saavutetaan vain paras teho on valmistauduttava muuttamaan ennakko käyrää (kierroslukualue jonka aikana virranjakaja tuottaa keskipakoennakon esim. 1000 rpm -2000 rpm) koneelle parhaiten sopivaksi (dyno). Tämän jälkeen päästään pohtimaan tyhjäkäynti ennakkoa, eli millä perusennakolla kone parhaiten käy tyhjäkäyntiä siis tuottaa parhaan alipaineen imusarjaan. Näin päästään säätämään virranjakajan keskipakoennakon toiminta-aluetta. Jotenkin näin koneen paras kokonaisennakko on esim. 35 astetta ja kone käy tyhjäkäyntiä parhaiten ennakolla 15 astetta, niin tästä seuraa, että jakajan täytyy halutulla ennakkokäyrällä tuottaa keskipakoennakkoa 20 astetta (20=35-15). Säädetään vasteita muuttamalla.
Lopuksi kun kaikki näyttää hyvältä lykätään alipaine-ennakkosäätö käyttöön jos hauluua käytttää ja aloitetaan alipaine-ennakon säätö johon en halua puuttua.

Tähän hätäinen suomennos jos lontoo tuntuu hankalalta:

Mitä korkeampi puristussuhde, sitä vähemmän kokonaisennakkoa kone kestää detonoimatta. Matalampioktaaninen polttoaine syttyy herkemmin, joten sytytysennakon tarve on vähäisempi.
Korkeaoktaaninen polttoaine sietää hieman paremmin ennakkoa.
Dynossa on todettu, että useimmat pikkulohko-Fordit 9:1 - 9.5:1 puristuksilla tuottavat eniten tehoa 38-42 kokonaisennakolla.
Vastaavat arvot 9.5:-1.5:1 ovat 35-38. Tätä korkeammilla puristussuhteilla oleviin koneisiin ei saisi laittaa yli 35 asteen kokonaisennakkoa.
Nitrot, turbot ym. ahtimet tulisi myös huomioida ennakkoa säätäessä.

457 kirjoitti:Jotenkin näin koneen paras kokonaisennakko on esim. 35 astetta ja kone käy tyhjäkäyntiä parhaiten ennakolla 15 astetta, niin tästä seuraa, että jakajan täytyy halutulla ennakkokäyrällä tuottaa keskipakoennakkoa 20 astetta (20=35-15). Säädetään vasteita muuttamalla.
Lopuksi kun kaikki näyttää hyvältä lykätään alipaine-ennakkosäätö käyttöön jos hauluua käytttää ja aloitetaan alipaine-ennakon säätö johon en halua puuttua.

Tää on juuri se asia miksi hankin MSD:n jakajan. Kun tää kiesi tuli mulle tossa Juhannuksen aikoihin, oli siinä Accelin järjetön jakaja. Autossa oli järjettömät n. 50 asteen ennakot. Acceliin ei saanu jousia eikä rajotinholkkeja enkä halunnut alkaa hitsaamaan ja viilaamaan, joten ostin suosiolla MSD:n, jossa tulee jopa mukana eri vahvuisia jousia ja eripaksuisia rajoitinholkkeja. Nillä on suht helppo säätä ennakot mieleisekseen.

Mitenkäs tärkeä tuo alipainesäädin oikein on viritetyssä koneessa?
Minulla ei sitä malloryn kaksikärkijakajassa oo.

Anonymous kirjoitti:Mitenkäs tärkeä tuo alipainesäädin oikein on viritetyssä koneessa?
Minulla ei sitä malloryn kaksikärkijakajassa oo.

Aika yleinen "luulo" on että virikone ei apsäädintä kaipaa. Näin onkin jos vaan vedetään aina hana pohjassa, niin sillon ei tietenkään apsäädin ole mukana. Kyllä se normaaliajossa pienentää kulutusta, laskee käyntilämpöjä ja parantaa reagointia/vetoa pienillä kierroksilla.

Tosin pitäs olla sellanen säädettävä apsäädin, muuten käy helposti niin että tulee liikaa ennakoita ja alkaa "kilistää".

Alipainesäädin on tarkoitettu eco kuskeille ja myös niille joilla ei nilkka taivu suoraksi tai penkki siirretty liian kauaksi, niin ettei pysty kunnolla polkemaan sitä oikean puoleista bedalia pohjaan .

Miksi koneita viritetään ja sitten säästellään .

Tietääkseni muutamat koneet toimivat aivan hyvin ellei paremmin ilman alipainesäädintä. Eihän 289 hipo koneissakaan ollut alipainesäädintä ja Boss 302:sta se oli syytä poistaa toiminnasta tai vaihtaa jakaja 289 hipo jakajaan.

457 kirjoitti:Alipainesäädin on tarkoitettu eco kuskeille ja myös niille joilla ei nilkka taivu suoraksi tai penkki siirretty liian kauaksi, niin ettei pysty kunnolla polkemaan sitä oikean puoleista bedalia pohjaan .

Miksi koneita viritetään ja sitten säästellään .

Tietääkseni muutamat koneet toimivat aivan hyvin ellei paremmin ilman alipainesäädintä.

Näin itsekkin ajattelin

Eco-kuskina (en saa menemään yli 15L/100km vaikka kuinka polkee) voin todeta, että kun auto on eco-säädöissä, niin alipaine-ennakon poisotto heikentää kulkua. Mekaanista ennakkoa pitäisi tulla 24 astetta 3000rpm mennessä, mutta kun kolmesellakin takapyörien vauhdiksi on saatu 188km/h, niin arvaatte, että suurin osa ajamisesta tapahtuu alle tuon 3000rpm. Perusennakko on hyvä 14-17 astetta. Kiihdytettäessä tyhjäkäynniltä 800->2000rpm ja läppien avautuessa alipaine-ennakko tulee mukaan ennen kuin mekaaninen on vielä herännyt.

457 kirjoitti: Tietääkseni muutamat koneet toimivat aivan hyvin ellei paremmin ilman alipainesäädintä. Eihän 289 hipo koneissakaan ollut alipainesäädintä ja Boss 302:sta se oli syytä poistaa toiminnasta tai vaihtaa jakaja 289 hipo jakajaan.

Katukäytössä olevaan autoon kyllä alipainesäädin kuuluu.

Nuo ilman säätöä olevat jakajat on todellakin tarkoitettu kilpa ajoon, eli ajotapaan jossa kaasu on AINA täysin pohjassa kun ei jarruteta mutkaa tms varten.

Moniko ajaa kadulla näin? Mahdotontahan se on.
Ilman alipainesäätöä oleva jakaja ei tee mitään paremmin kuin normaali, paitsi tietenkin tasaisella osakaasulla ajettaessa syö paremmin bensaa kun ennakko on myöhäisellä. Toki myös kone käy kuumempana matka-ajossa liian myöhäisen ennakon vuoksi, mutta tämäkään ei tietenkään koske niitä jotka ajavat siirtymät ja cruisingit kaasu pohjassa...

Mutta koska totaali ennakolla saavutetaan vain paras teho on valmistauduttava muuttamaan ennakko käyrää (kierroslukualue jonka aikana virranjakaja tuottaa keskipakoennakon esim. 1000 rpm -2000 rpm) koneelle parhaiten sopivaksi (dyno).

Enpä ole sitten 80 luvun alun Amazonin jälkeen harrasteautossa alipainesäädintä tarvinnut. Paitsi onneton vakio Mustangi kun en heti tajunnut poistaa sitä ja säätää jakajaa. Ensimmäinen kokemus alipainesäädöttömään jakajaan sain 122 S Amazonissa (vakio S mallissa) joka oli kyllä ihan katukäyttöön tarkoitettu niin kai myös 289 hipot tai hipo FE:t. Mutta nythän on niin ellei virranjakajaa säädetä toimimaan ilman alipaine säädintä niin kuvatut ongelmat alkaa - tehoton käynti alakierroksilla (1000 - 3000rpm) ja korkeahko polttoaineen kulutus. Jos ja kun alipaine säädin poistetaan käytöstä on jakajan ennakkokäyrä säädettävä koneelle sopivaksi. Esim. perusennakko 15 astetta / 800 rpm totaaliennakko 35 astetta 2000 rpm. Tämä tapahtuu keskipakoennakkojousia vaihtamalla löysempiin. Näin saavutetaan haluttu kokonaisenakko ajoissa ja kone vetää hyvin tosin se on ehkä hieman herkempi kun säätö ei ole vakuumien varassa.

Omalla autollani ajelen noin 13-15 l/100km, kierrosten ollessa matka ajossa 1600 rpm/80km/h, 2000 rpm/100km/h tai 2400 rpm/120km/h. Tosin tuo 1600 rpm ei ihan ole koneeni luonteelle täysin sopiva. Ja sitten kun nilkka on enemmän ojennettuna kulutus noin 50-60 l/100km yleensä keskinopeuksilla 95 - 115 km/h. Rata tai muuten reippaassa ajossa on todella tärkeää koneen nopea reagointi kaasuun ja toiminta osakaasulla. Koska radallakaan ei kaasulla ole vain kahta asentoa auki ja kiinni, suurin osa mutkista ajetaan osakaasulla tai kiihdyttäen rauhallisesti kaasua painaen.

457 kirjoitti:

ellei virranjakajaa säädetä toimimaan ilman alipaine säädintä niin kuvatut ongelmat alkaa - tehoton käynti alakierroksilla (1000 - 3000rpm) ja korkeahko polttoaineen kulutus. Jos ja kun alipaine säädin poistetaan käytöstä on jakajan ennakkokäyrä säädettävä koneelle sopivaksi. Esim. perusennakko 15 astetta / 800 rpm totaaliennakko 35 astetta 2000 rpm. Tämä tapahtuu keskipakoennakkojousia vaihtamalla löysempiin. Näin saavutetaan haluttu kokonaisenakko ajoissa ja kone vetää hyvin tosin se on ehkä hieman herkempi kun säätö ei ole vakuumien varassa.

Juuri näinhän periaatteesas ennakoiden kuuluu pelata ehjässä oikein säädetyssä vakuumijakajassakin, ja jos eivät pelaa, niin silloin jakajassa on jotain pielessä.

Poislukien tietenkin tilanteet joissa imusarjassa on paljon alipainetta, kuten matka-ajossa. Tällöin sylinterissä vajaatäytöksinen ilma-bensa panos ei pala mahdollisimman hyvin ellei ennakkoa lisätä raakasti.
Siis hyvin siinä mielessä että palokaasujen energia saataisiin muutettua mahdollisimman tehokkaasti männän liikkeeksi.
Eli käytännössä ennakko menee tuonne 50-55 asteen tuntumaan.


Tuosta rata-ajon "välikaasuvaiheesta" esim kiihdytettäessa mutkasta ulos en sano juuta enkä jaata, kun kokemusta ei ole, mutta varmastikin asia on näin koska olet sen itse käytännössä todennut.
Mutta fakta kuitenkin on että matka-ajoon normaali V8 -moottorille 35 astetta ennakkoa ei ole lähellekään paras mahdollinen, ei ainakaan polttoainetalouden kannalta. Ja juuri tämän vuoksihan alipainesäädin alunperin keksittiinkin

Mitä sanotte seuraavasta jousiyhdistelmästä autoni keskipakosäätimessä.
Toinen jousista on vahvempi ja hiukan toista pidempi.Heikompi jousi
pitää säätimen kiinni tyhjäkäynnillä mutta kierrosten noustessa säädin aukeaa heti puoleen säätöalueesta,eli vahvempi ja pidempi jousi alkaa vaikuttaa.Loppu säätö aukeaa tasaisesti kierrosten noustessa.Alipainesäädin ei ole käytössä.Onko Riku Rassin virityksiä
vai oisko hommassa jotain järkeekin.

Poropeukalo täällä yrittää löytää syytä moottorin pätkimiseen, niin tuli yksi kysymys sytytyksen säätöön liittyen. Kun kokonaisennakon säätää 38 tuntumaan(hiuteli aiemmin yli 40), niin tyhjäkäynnillä ennakko putoaa melkein nollaan(normaalia??). Mites tuossa tilanteessa pitäisi toimia? Alipainekellosta säätää tyhjäkäyntiennakkoa?? Kuusiokoloavaimella säätö on tapissa eli ei kierry myötäpäivään enää yhtään. Samalla voisin kysyä vinkkiä pk-seudulla ja mielummin keski-uudellamaalla hyväksi havaittua pajaa joka voisi säätää moottorin.